22.5.11

Abilised. Apulaiset.

Meil on parasjagu vedanud, et mul on isa ja vend ja ema, kes vabatahtlikult on enda hooleks võtnud maja eest hoolitsemise siis, kui meie Soomes oleme. Ilma nendeta veniks maja remont palju pikemale ajale. Eile näiteks käis maja juures minu tellitud ahjumeister, kes paigaldas kamina, tegi korda ahju, köögipliidi soemüüri ja parandas nurgakese sauna-ahju seinast. Ilma abivägedeta oleks seegi töö oodanud meie järgmist Eestis käiku. Kui meie oleme majast ja kõrvalhoonetest kandnud välja, prügimäele viimiseks, hunnikute kaupa prügi ja sodi, siis isa ja vend on sodi hulgast sorteerinud välja lõkkesse sobiva materiali ja taaskasutusse mineva metalli. Kui meie pidime kõva häälega plaani, et mis me oma maadega plaanime peale hakata, oli isa otsinud üles oma lähedal elava põllumehest tuttava, kes edaspidi saab niita meie õuna-aiast enda tarbeks heina ja harida mõned aastad poolt hektarit meie maad - selle eest teeb tema meie maja ümbruse oma masinatega just selliseks kui meil vaja - lükkab kuuride tagant ära vanad prügikuhilad,  lükkab pisut maad ära ka õue pealt, et veed õiges suunas hoovilt ära jookseks ja  teeb vajalikud tööd, et saaksime maja ümber kena muru. Kui meie mehed olid sauna pealt alla lükanud vanad heinad, siis isa ja vend võtsid kätte, tirisid need põllule ja põletasid vaikselt ära. Kui kaevupuhastajal oli vaja käia kaev ülevaatamas, siis jälle oli isa see, kes kohapeale kaevu läks näitama. Tuleval nädalal on siis kaevupuhastus/korrastus tööd ja ka siis võin loota selle peale, et isa või vend seal juures saavad olla. Ja veel, sellel nädalal tegid nad ära suure ja tolmuse töö. Otsustasime nimelt, et võtame krohvi maha kõigilt suure toa seintelt. Kuigi algselt paistis, et krohv on kipsplaadi all kenasti kinni, siis hoolikamal uurimisel tuli välja, et see kipub ikka pisut pudenema. Mõtlesime siis, et teeme ka need seinad kuni lauani puhtaks. Ja Isa ja vend tegid! Ja nüüd on majas sise seinad (välja-arvatud ühes toas, kus alguses suvel sees elame) nii kaugel, et saab hakata uut materiali seina panema! (Seintesse tuleb Isoplaadi Standardplaat). Ja ema, no tema on meid alati oodanud sooja söögiga ja hoidnud lapsi, kui meie kahekesi maja juures oleme mütanud. Isegi ühe peenra on ta meie maja juurde teinud, et meil suvel vähemalt salat ja sibulad omast käest võtta oleks. Suur, suur aitäh teile!
 Elektri-probleemid on ka praktiliselt lahendatud. Võtsin ühendust oma sugulasega, kes oma tiimiga käib neid samu töid tegemas ümber Eestit ja sain temalt märksa mõistlikuma ja soodsama pakkumise. Arvas, et enne kui ma osa perega suveks Eestisse tulen, saab tähtsamad asjad korda tehtud. Nii et praegu läheb kõik nagu lepase reega. Kui ise mõne nädala pärast sinna maandun, saab tasapisi koos lastega hakata seest korda tegema. Kõigepealt köök, siis üks magamistubadest, siis elutuba ja esik või noh, eks siis paistab. Panen lõppu veel paar pilti ka.
                                                                                         ***
Ollaan aika onnekkaita, että minulla ovat Virossa isä, veli ja äiti, jotka ovat vapaaehtoisesti halunneet huolehtia meidän Pesän asioista silloin, kun emme itse voida olla paikallaan. Ilman heidän apua venyisi niin monikin projekti paljon pidemmäksi. Esim. eilen kävi mökillä tilaamaani muurari asentamassa pikku-takan ja korjaamassa pienet viat  sekä talon että saunan uuneista ja lämpömuureista. Emme olisi itse päässeet avaamaan ovia enne kuin joskus kesäkuussa. Mutta nyt on se asia hoidettu. Kun me ollaan kannettu talosta ja muista piharakennuksista ulos kamalan määrän kaatopaikalle menevää tavaraa, ovat isä ja veli lajitellyt näistä kasoista poltettavan  ja kierrätettävän tavaran. Kun me ääneen mietittiin mitä tehdän meidän maille, niin isä etsii käsiin lähistöllä asuvan tutun maanviljelijän, joka nyt saa niittää itselleen heinät meidän omenatarhasta ja viljellä muutaman vuoden puolta hehtaaria meidän maista. Vastapalveluksena kaveri hoitaa maanmuokkaustyöt meidän pihalla ja talon ympärillä, niin että saadan mm. piharakennuksen takana oleva roskattu-maa pois  ja nurmikenttä sen tilalle. Silloin, kun meidän miehet tyhjensivät saunan ja ladon päällä olevan ullakon heinistä, ottivat isä ja veli ja toimittivat heinät pellolle ja polttivat ne varovasti pois! Kun kaivomestarin piti käydä tsekkaamassa kaivon kunto ja kartoittaa sen puhdistus/kunnostustyöt, oli isä se, joka pääsi näytämään paikkoja. Ja tulevalla viikolla, kun kaivo putsataan ja kunnostetaan, on isä taas paikalla. Kaiken sen lisäksi tekivät isä ja veli tällä viikolla alta pois suuren ja pölyisen työn. Päätettiin nimittäin, että putsataan olohuoneessakin seinät ihan runkolaudoitukseen asti ja se tarkoitti mm. kipsilvyjen alla olevan rappauskerroksen poistamista. Ja eiköhän he tehnyt senkin! Nyt meillä talossa kaikki seinät (paitsi yhdessä makkarissa, missä alussa majaillaan) lähes valmiit vastaan ottamaan uutta pintaa. Seiniin tulee virolainen vastine huokoleijonalle, eli isoplaat'in standardplaat. Niin, ja äitini - no hän on ollut aina odottamassa mietä lämpimaän ruuan kanssa ja hoitanut lapsia, kun ollaan itse paiskittu mökillä töitä. Sen lisäksi hän on huolehtinyt myös siitä , että meillä olisi kesällä mökillä ainakin sipulit ja salaatit omasta takaa. Suuri Kiitos Teille!
Ja sähkö-projektikin edistyy. Sain paremman tarjouksen sukulaismieheltä, joka käy oman tiimin kanssa tekemässä sähkötöitä ympäri Viroa ja hän arveli, että tärkeämmät työt tulee hoidettu ennen kun seuraavalla kerralla mennään mökille. Joten tällä hetkellä kaikki sujuu paremmin kuin osattiin odottaa. Ja kun itse päästään kesälaitumelle, niin on kaikki valmiina siiheen, että voidaan aloittaa sisällä pintojen laitto. Ensin keittiö, sitten toinen makkari, sitten olohuone jne. Tai katsotaan sitten..  Loppuun vielä pari kuvaa.

1. Magamistuba, kus seinas oli tapeedi all vaid vineer. Pildil on vineer  välisseintest pea-aegu maha võetud.
***
Makuuhuone, jossa tapetin alla oli vain vaneri. Kuvassa on vaneri saatu ulkoseinistä melkein pois.


 2. Selle sama magamistoa seintes on pisut tapeedi-ajalugu :)
***
Tän makkarin seinissä on hieman tapetti-historiaa :)


 3. Eelmine kord jäi tegemata pilt esikust ilma kempsuta, nüüd siis üks pildike ka tühjast nurgast. Nüüd saime esikusse ka väikese akna.
***
Viimeksi jäi ottamatta kuva eteisesta ilman kuivakäymälää, nyt sitten kuva tyhjästä nurkasta. Näin  saatiin eteiseen pieni ikkunakin!


 4. Pilt vanast elektrikapist, mis oli peidetus suurema puust kapi sisse. Sellest puukapist sai Mees endale garaashi väga kena tööriista kapi, sellest ehk ka kunagi mõni pildike. Ja tulevikus on elektrimõõtja väljas posti küljes ja uus elektrikapp pannakse hoopis verandale.
***
Kuva vanhasta sähkökaapista, jokna ympärille oli rakennettu siistimpi puinen kaappi. Tästä puisesta kaapista sai Mies itselleen siistin kaapin autotalliin. Ja uusi sähkökaappi tulee makkarin sijasta kuistille.


7.5.11

Kuidas Eesti Enegia mind lolliks tegi. Sähköyhtiön mainoksen uhri.

Nagu varem olen maininud, on Pesas vaja vahetada kogu elektri"süsteem". Alates kilbi koostamisest, kilbi viimisest magamistoast verandale ja lõpetades uute juhtmete ja muu vajalikuga. Eesti Energia kodulehekülgi uurides jäi silm reklaamile, et enne teatud päeva Eesti Energia kaudu elektritööd  tellides, on teine töötund tasuta. Mina siis, kokkuhoitud sendid silmis säramas, soovisin ka oma majakese juures tehtavate tööde kohta pakkumist saada.  Käisidki kaks   meest (kumbki eri päeval) objekti üle vaatamas - esimene mees kui ei olevat kõiki asju täpselt kirja pannud. Kummalgi läks aega umbes tunnike. Nüüd, paar päeva tagasi, tuli  pakkumine uue kilbi ja toitekaabli vahetuse kohta. Igaksjuhuks tegin ennast veel lolliks küsides, et kas pakkumises on juba arvestatud soodushinda, et iga teine töötund tasuta ja kas tööd väljaspool maja kuuluvad Eesti Energiale, või maksan ka nende eest (ega küsija suu peale ju ei lööda..). Vastuses teatati, et kuna soovin kilbi asukoha vahetust, siis ka tööd väljaspool maja on minu vastutusel  - no sellest ma veel kuidagi saan aru, sest miks peaks Eesti Energia olema huvitatud sellest, et elektrikilp meil öösel peakohal ei oleks. Ja et soodus hind - TEINE TÖÖTUND tasuta - on pakkumises juba arvestatud. Mina oma suures naiivsuses olin muidugi aru saanud,et IGA teine töötund on tasuta.  Muidu poleks vaevund vist nendega ühendust võtmagi... Eks oma rumalus, mis siin muud kosta,  aga nüüd on vist nii, et  TEINE töötund läks ju selle nahka, et maja käidi üle vaatamas kaks korda!? Ausalt öeldes, lõhnab pisut selle järele, et  reklaamiga on tahetud luua tarbijale teadlikult vale ettekujutus soodsast hinnast. Miks ei reklaamita nii, et kui tööd rohkem kui 2 tunni eest, saad ühe töötunni tasuta? Niimoodi saab minusugunegi asjast õieti aru ja ei peaks ennast nüüd nii rumalana tundma. Kõige naljakam kogu asja juures on aga see: http://reklaam.lehed.ee/news/misc/reklaamiuudised/selgusid-2011-aasta-esimese-kvartali-parimad-ajalehereklaamid.d?id=43671865  nii, et veel parim reklaam ka :P 
PS. Ma pole veel pakkumist vastu võtnud, paar nädalat on aega veel mõelda ja otsida soodsamaid variante...
                                                                                                     ***
Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut, pitää meidän mökillä uusia sähköt. Viron sähköyhtiön (Eesti Energia) sivuilta löysin mainoksen - toinen työtunti ilmaiseksi, jos tilaat sähkötyöt tietyn päivämäärään mennessä. Säästetyt kolikot silmissä kiiltämässä pyysin tarjouksen myös meidän mökin sähkötöistä. Kävi sitten asiantuntija arvioimassa työn tarpeen ja kokoluokan. Visiitti kesti noin tunnin. Viikon päästä kävi toinen kaveri tekemässä saman työn - eka kaveri kun oli kuulemma jättänyt pari asiaa huomioimata - ja viipyi mökillä noin tunnin. Pari päivää sitten tuli tarjous. Kysyin sitten, että onkohan loppusummassa huomioitu silloin voimassa ollut tarjous, että joka toinen työtunti ilmaiseksi. Minulle vastattiin, että tarjouksessa oli luvattu ilmaiseksi TOINEN työtunti, eikä joka toinen työtunti ja luvattu tarjous on hinnassa huomioitu. Tunsin itseeni tosi tyhmäksi, kun harvemmin sellaisiin ansoihin astun.. Ja nythän on tilanne se, että tämä TOINEN työtunti taisi mennää siihen, että työn tarvetta käytiin arvioimassa kaksi kertaa. Rehellisesti sanottuna, minusta tämä haiskahtaa kuluttajan huijaamiselle, kun edes pikkuprintillä ei ollut asiaa mitenkään täsmennetty. Olisihan ollut huomattavasti selkokielisempaa ilmoittaa, että jos tilat töitä yli kahden tunnin edestä , niin tarjoamme yhden työtunnin ilmaiseksi. Näin ei synny väärinkäsityksiä ja (nyt tärkeintä! ;) minun ei tarttis tuntea itteeni nyt niin tyhmäksi. Hauskinta on se, että kyseinen mainos (sanomalehtiä varten suunniteltu) on valittu alkuvuoden kolmen parhaan mainoksen joukkoon :P http://reklaam.lehed.ee/news/misc/reklaamiuudised/selgusid-2011-aasta-esimese-kvartali-parimad-ajalehereklaamid.d?id=43671865
PS.En ole vielä hyväksynyt tarjousta, pari viikkoa on aikaa miettiä vaihtoehtoja.

5.5.11

Suu kinni, teivas kätte. Suu kiinni, tolppa käteen.

Kuigi lapsena suved maal vanaema juures veetsin ja mingil määral maatöödega ka ikka tegemises olin, olen siiski vaid linnaloom. See lööb vahel mõtlemises ja asjadest arusaamises välja. Aga pisut olen juba õppinud ka. Nimelt suu kinnihoidmist ja teiste kuulamist (vähemal mõnikord olen selles asjas õnnestunud..). Olin vaäga väga rahul meie Pesa asukohaga ja sellega, et aiaäärest minev tee oli nii kõva ja tihedaks sõidetud, et praktiliselt ei tolmanud kui autod ja muud masinad mööda sõitsid. Suur aga oli minu ehmatus, kui ühel päeval Suure-Jaanist söömast tulles nägin meie tee peale roomavat suurt ja kollast teehööveldamis masinat. NO hööveldas tee ikka nii ära, et kui juba naabri kass majast mööda kõndis oli tolmujuga üleval ja lendamas meie hoovi peale. Krigistasin vaikselt hambaid (oli see nüüd teetolm või krohvitolm seal hammaste vahel, mine ja võta kinni..) ja arvutasin peas, et palju õige maksaks 100 m teejupile asfalti panemine...  Ja loomulikult ei piirdunud majast möödujad naabri kassiga, eks seal sõidavad naabrid ka autode, traktorite, mopeedide  ja jalgratastega. Nii et parajalt tolmused olime...  Õhtuks olin siiski juba maha rahunenud. Pesin toas lage ja Mees "tegutses" (sellest lähemalt pisut hiljem) õues. Äkki hakkas kostma jutuhääli. Ja kuna Mehel pole olnud kombeks omaette juttu ajada ja olin varem Mehele lubanud, et lähen talle appi, kui naabrid juttu tulevad tegema (ta meil veel eesti keelt eriti ei räägi), siis hüppasin aknast välja ja läksin vaatama, kes seekord aia taga peatunud on. Naabrimees oli. Teda polnudki varem kohanud.  Rääkisime siis pikalt laialt maast ja ilmast ja mingil hetkel viskasin õhku lause, et täna siis käidi teed hööveldamas... Õnneks ma  rohkem midagi ei öelnud ja olin hetke vait. JAA, ütles naabrimees, on ikka kuradima hea, et käivad teed lükkamas, juba ootasingi, et millal nad tulevad... Ööh...   eks ta tõsi ole, kui ei lükata, tulevad tasapisi koledad augud tee sisse, mis lõhuvad masinaid, sääreluid jne. Aga ma ikka salaja loodan, et kui naabrimehe maja ei oleks teest nii palju kaugemal, siis äkki tema ka väga ei armastaks teehöövleid!
                                                                                                      ***
Vaikka elämä maalla ei olekaan minulle ihan vierasta, olen kuitenkin kaupunkilainen. Huomaan sen joskus ajattelutavastani ja siitä miten ymmärrän joitakin eteen tulevia asioita. Olen kuitenkin vuosien varrella jotain oppinut. Esimerkiksi pitämään joskus suuni kiinni (välillä jopa onnistunkin siinä). Nyt tulee esimerkkitapaus. Olin tosi tyytyväinen meidän mökin sijaintiin ja siiheen, että talvellä hieman epäilyksiä herättänyt talon vierestä menevä hiekkatie osoittautui keväällä ihanan kovaksi ja pölyämättömäksi. Edes traktorit eivät saaneet pölypilveä aikaiseksi. Suuri oli sitten minun järkytys, kuin yhtenä päivänä Suure-Jaanista syömästä tultaessamme huomasin, että meidän tielle on ajamassa iso keltainen tiekarhu. NO, sen jäkeen oli tilanne se, että kuin naapurin kissa käveli talon ohi, oli pölypilvi takana ja tunkemassa meidän pihalle. Narskuttelin  hiljaa hampaita (olisko sen nyt tienpölyä vai rappauksenpurku pölyä mikä siellä hampaiden välissä narskui..) ja laskin päässäni, että mitä maksaisi asfaltin laittaminen 100 m tienpätkälle., kun eivät ohikulkijoiksi ole pelkästään naapureiden kissat  - autoja, traktoreita, mopoja ja polkupyöriäkin siellä jonkunverran näkyy. Illaksi kuitenkin olin jo rauhoittunut. Pesin sisällä sisäkattoa ja Mies "aherteli" (siitä myöhemmin) ulkona. Yhtäkkiä kuului pihalta puhetta. Että Miehellä ei yleensä ole tapana ittekseen höpötellä, niin ounastelin, että joku naapuri on tullut häntä jututtamaan. Olin Miehelle luvannut, että näissä tilanteissa riennan heti avuksi, kun hänen viron kielen taito on hieman kyseenalainen. Joten ikkunasta ulos ja tilanne haltuun. Selvisi, että naapurin isäntä siellä tuli pyörällä ohi ajaessaan tekemään tuttavuutta. Juteltiin sitten niitä-näitä ja parannettiin maailmaa. JOssain vaiheessa heitin ilmaan lausahduksen, että tänään kävi sitten tiekarhu! Onneksi tajusin sen jälkeen olla hetken hiljaa.. JUU, sanoi naapuri, on kyllä hyvä juttu!, Että hän jo odottikin että milloin se tulee! 
Uups.. niinhän se on - jos ei tietä tasoitettaisi, niin äkkiä sinne ikäviä kuoppia tulisi, jotka sitten katkoo koneita ja koipia. Mutta mä edelleen hiljaa uskon, että jos naapuri-isännän talo ei olisi niin paljon kauempana tietä, niin ehkä hänkään ei tykkäisi tiekarhuista niin paljon.



Jah, et mis see Mees siis seal väljas "tegutses".  Suurema osa ajast pani kokku ja uuris oma uut mänguasja, mille kasutamise minagi pean selgeks õppima, sest sellest tuleb suvel üks minu tähtsamatest töövahenditest :
                                                                                                              ***
Niin, että mitä se Mies siellä ulkona "aherteli". Isomman osan ajasta kasasi ja tutkii oma uutta lelua. Tämän käyttö minunkin kyllä pitäisi oppia, koska siitä tulee kesällä yksi minun tärkeimmistä työkaluista:


Aga just siis, seisis Mees tee lähedal ümberkukkumas oleva aia ääres, kuulas külalt kostvaid õhtuseid hääli ja luges  kokku taevasse juba süttinud tähti. Ja ei märganud üldse, et naabrimees tuleb jalgrattaga. Eks siis tuli Mehele tunne, et teda on laisklemiselt tabatud ja et jätta endast ikka ontlik mulje hakkas esimese kätte juhtunud teibaga kokkukukkumas olevat aeda tugema - et meil igatahes õhtul (umbes 22.30) ei puhata ja romantilised ka üldse ei olda  :P
                                                                                               ***
 Mutta just silloin oli Mies seisoskelemassa tien ääressä kaatumassa olevan aidan takana ja kuuntelemassa kylältä kuuluvia illan ääniä ja laskemassa taivaalle jo syttyneitä tähtiä. Eikä huomannut ollenkaan, että naapuri tuli polkupyörällä tietä pitkin. Joten mies koki tulleensa yllätetyksi lorvailulta ja ettei häntä ihan kelvottomaksi pidettäisi alkoi ensimmäisellä  käteen osuneella tolpalla tukemaan kaatumassa olevaa aitaa - että ei täällä mitään iltaisin (noin 22.30) levätä ja olla romanttisia :P


3.5.11

Tööõnnetus nr2. Työtapaturma nr2.

Nagu eelmisest jutust selgus - ikka mängisime ja puhkasime ka Mõned mängisid isegi tööd tehes. Seda ma küll ei soovita eriti teha, muidugi kui just ei ole vaja head põhjust tutvuda lähima kiirabihaiglaga. Mees ja minu 13a poja kiskusid teisipäeva hommikul  heintest tühjaks-saadad kuuripealse põrandalaudu lahti. Et laudade all olid laiad palgid, siis Mees otsustas näidata kui kartmatu ja vapper MEES ta ikka on ja läks mööda palki jalutama. Eks katusest hoidis kinni, nii et alla kukkumist polnud karta, ja pealegi all oli päris kobe liivahunnik, nii et otsest ohtu ju nagu polnudki. Aga ei märganud teine, et palgi seest vahtis välja üks kole nael. Seega taas nael jalas (ja mees ikka kindlalt palgi küljes kinni, et alla ei kukuks..)! Ja seekord läks suur roostes nael ikka oma 1,5 cm jala sisse. Et tööd hakkasidki juba ühelepoole saama, pakkisime ennast sisse, koristasime jäljed ja võtsime suuna 15 km kauguseleViljandi Haigla poole. Läksin siis ise esmalt küsima, et kui ruttu ühe teetanuse süsti kätte saaks, et meil vaja veel õhtuks laevale jõuda. Lubasid kohe ära teha. Ja 15 minuti pärast olimegi rõõmsalt lapitud jalatalla ja süstitud käega autos tagasi. Me oleme ikka väga rahul olnud Viljandi kiirabihaiglaga, aasta tagasi käisime vist isegi kaks korda ja siis ka polnud vaja kaua oodata. Ja visiidi tasu vaid 3, 25 eurot!!! Soomes maksan ikka iga perearsti visiidi eest vähemalt 12 eurot...
                                                                                        ***
Kuten edellisestä postauksesta jo selvisikin, niin oli meillä aika levätä ja leikkiäkin. Jotkut leikkivät jopa töitä tehdessään. Sitä en voi suositellä kenellekään, tai no, jos on ehdottomasti kauhia tarve päästä tutustumaan lähimpään läääkärinpäivystykseen, niin silloin kyllä.. Mies ja 13v poikani repivät tiistain aamupäivällä lautoja irti ladon välikatosta. Ja lautojen alla oli komeat hirret. Mies päätti näyttää, miten rohkea ja peloton hän onkaan ja lähti pitkin hirttä kävelemään. Katosta sai tukea ja alhaalla oli iso hiekkakasa, joten aika vaaratonta touhua.. Mutta hirrestä törröttikin komea ruostunut naula, ja sitä Mies ei huomannut..  Joten taas naula jalassa (varmisti kait, ettei varmasti tipu..)! Ja tälläkertaa noin 1,5cm jalan sisällä. Että oltiinkin jo saatu hommat aika pitkälti valmiiksi, pakattiin tavarat, siivottiin jäljet ja lähettiin ajamaan 15 km päähään Viljandin Sairaalan Päivystykseen. Kävin ensin itse selvittelemässä, että kuinka kauan meillä menisi, että saisimme kaiken varalta jäykkäkouristusrokotuksen, kun piti ehtiä illaksi vielä Tallinnaan laivalle. Lupasivat hoitaa asian heti. Ja 15 minuuutia myöhemmin istuttiin taas autossa jalka hoidettuna ja piikki käsivarressa. Ja käyntimaksu 3, 25 euroa!! Harmi, ettei se sairaala ole hieman lähempänä Vantaata...








 Sellist tööd olid tegemas..

***
Sellaista työtä olivat tekemässä..

Vabalt, rivitult. Rennosti ja rentoutuen.

Ega siis kogu aeg tööd ka tehtud. Kui lapsed kaasas, siis see pole lihtsalt võimalik, sest on ju vaja panna üles kiigud, otsida välja pallid, käru ehitamiseks lauad, maa tongimiseks labidad ja soojade ilmade puhul õhemad riided. Ja siis tuleb ju ise ka kiiged ära testida, palli loopida, käru vedada, maad tongida ja riideid vähendada. Ei tohi mitte unustada ka seda, et lastel ja Mehel on kogu aeg kõhud tühjad, nii et väikseid piknike tuleb õue peal korraldada päeva jooksul ikka mitu korda. Tuppa praegu lihtsalt ei mahtunud - eks proovi tubades, kus seintelt krohvi alla koksitud, kohvi juua ilma, et hammaste all krigiseks... Lastele olemegi lubanud, et see suvi saavad elada rohkem telkides, kui majas. Esmaspäeval, kui lapsed meiega kogu pika päeva maja juures olid,  käisime söömas koguni Suure-Jaanis, söögikohas nimega Arturi Juures. Korstnapühkija meiel seda kohta soovitas ja asja eest! Söök maitses hea, hinnad olid mõistlikud ja portsud suured (vähemalt minu meelest)
                                                                                 ***
No mutta! Eihän siellä sitten koko ajan töitä paiskittu! Kun lapset ovat mukana, niin silloin se ei ole yksinkertaisesti mahdollista. Koska keinut pitää virittää, kätköistä pitää etsiä pallot pelejä- ja laudat kärryjä varten, etsittävä lapiot maan kaiveluun ja ohuemmat vaatteet, ettei saisi lämpöhalvausta. Eikä siinä vielä kaikki. Sitten pitää tietenkin testata keinut, pallotella pallolla, vetää lapsia kärryssä, kaivella maata, vähentää vaatteita ja melkein olisin unohtanut - kuvata kaikkea mitä ympärillä tapahtuu. Fakta on myös se, että niin lapsilla kuin myös Miehellä on lähes aina nälkä, joten se tarkoittaa useampaa pikku piha-piknikkia päivän aikana. Sisällä syödessään olisimme saaneet vatsan täytteeksi myös aimon annoksen "rappauksenpurkupölyä". Lapsille onkin luvattu, että tämä eka,  remppa-kesä, menee lähinnä telttaillessa.. Ja maanantaina, kun lapset olivat meidän kanssa mökillä koko pitkän päivän, käytiin ihan kylillä syömässä, Suure-Jaanissa  kahvilassa nimeltään Arturi Juures, eli Arturin Luona. Meidän nuohooja sitä suositteli ja ihan aiheesta - ruoka oli hyvä, annokset isot (ainakin mun mielestä) ja hinnat kohdallaan, meidän 7hengen porukka söi yhteensä hieman alle 22 eurolla.











2.5.11

23-26.04.11 vol.4, Kaev, Kaivo

Meil olid väikesed ootused ja lootused, et Pesa juures oleks olnud meie sinna jõudes paar tähtsat tööd ära tehtud. Olin ühendust võtnud ettevõttetega, millest üks tegeleb kuivkäimlate kogumiskastide tühjendamisega ja teine kaevude puhastamisega. Oli antud lootust et kogumiskast saab tühjaks ja et kaevumees saab ehk kaevu esmaspäeval või teisispäeval vaatama tulla. Kempsu tühjendajatest ei olnud midagi kuulda ja kaevumeister olevat haigeks jäänud. No pole hullu, suveni on veel aega. Meesväele aga tuli mingil hetkel pähe mõte, et proovime õige ise kaevu veest tühjks pumbata. Koos majaga olime saanud ka kaevu jaoks väikese pumba, nii et see lasti kaevu ja vesi kaevust kraavi. Eks see vesi vulises seal vaikselt hea mitu tundi aga kaevust vett küll nagu eriti vähemaks ei jäänud..  pumba surve kaevu tühjaks saamiseks oli ikka liiga nõrk.. Otsisime siis toast muu kraami alt välja tugeva valgusega taskulambi ja vaatasime kaevu. Minule paistis, nagu oleks paar hiirt seal veepinnal hulpinud.. Jaa, väga targad inimesed oleme, vaatame taskulambiga kaevu alles siis, kui juba mitu päeva kaevu veega käsi ja mõned juba nägugi  pesnud (aga vabanduseks olgu öeldud, et see vesi tõesti paistis nii puhas ja selge ja hea lõhnaga..)..  isa oli isegi maitsenud.. ja midagi ei juhtunud...  Võib muidugi olla, et need hiire moodi klöndid seal vee pinnal olid hoopis kaevu kukkunud möödund aastased puulehed...
                                                                                    ***
Oli pienet odotukset, että Pesän luona olisi pari tärkeätä työtä tehty  ennen meidän sinne tuloa. Olin ottanut yhteyttä yritykseen, joka tyhjentää kuivakäymälöiden altaita ja yritykseen joka putsaa kaivoja. Ensimmäisestä ei sitten kuulunutkaan mitään ja toisesta ilmoitettiin, että kaivomestari on kipeänä. No, ei hätiä mitiä, kesään on vielä hieman aikaa. Meidän miesväki keksii sitten, että voisimme itse kokeilla kaivon tyhjennystä. Laskettiin talokaupoissa kylkiäisenä saatu pieni pumppu kaivoon ja kaivosta vesi ojaan. Siellä se vesi hiljakseen valui monta tuntia, mutta vesi kaivossa ei tuntunut vähenevän paljonkaan.. liian tehoton pumppu tähän touhuun..  Kaiveltiin sitten tavaroiden joukosta tehokas taskulamppu ja kurkistettiin kunnolla kaivoon. Minusta näytti siltä kuin pari hiirtä olisi kellunut veden pinnalla. Juu, fiksua porukkaa, katotaan valon kanssa kaivoon vasta siinä vaiheessa kuin monen päivän aikana kaivon vedellä käsiä ja toiset jopa kasvoja pessyt  (pakko nyt on vähän selittää - toi vesi näytti oikeasti ihan kirkkaalta, puhtaalta, eikä haissut ollenkaan..),  isäni oli jopa maistanutkin, eikä mitään tapahtunut...  Tietenkin on olemassa mahdollisuus, että ne "hiiret" siellä kaivossa olivatkin viimevuotisia kaivoon tippuneita puunlehtiä...


1.5.11

23-26.04.11 vol.3

Hea mees kes lubab - mainisin eelmises jutus, et õhtul jätkan, aga nüüd juba hommik käes...  Aga nüud korstende kallale! Laupäeval teatas korstnapühkija, et pühapäeva õhtul kusagil 17-18 paiku tuleb teeb töö ära. Meie olime kelle neljast juba kenasti maja juures ja ootasime. Kell oli juba kuus läbi, kui ikka veel ootasime. Siis tuli mõte, et nüüd on midagi valesti. Muidugi oli valesti! Minu telefon oli jäänud hommikul vanaema juurde, Valgamaale, meie majast pea 70 km kaugusele... Eks väike kahtluseuss kippus ka südamesse tulema, et äkki poiss ajaski jura, võttis 20 eurot ja kadus... Aga ma ikka tahan uskuda, et inimesed on head ja ausad. Kui siis õhtul hiljem oma telefoni, mis oli päeva jooksul jõudnud liikuvate sugulaste abiga märksa lähemale, kätte sain, märkasin, et korstnapühkijapoiss oligi proovinud paar korda helistada. Üks kõne ja asi selge, meile kõigile võib ette tulla ootamatuid olukordi! Esmaspäeva hommikul 8.00 oli poiss meie värava taga ja asus korstna, tahmaluukide ja soemüüri kallale. Korstent oli vahel ikka puhastatud, aga korstnajalg oli ikka jubedalt tahma täis - seda sai sealt ikka mitu-mitu head ämbritäit! Muidu oli korsten heas korras ja korralikult tehtud, niin nagu pliit ja ahigi. Ahjust oli küll luugipealt paar kivi lahti ja meil ei soovitatud sinna tuld alla panna enne kui see asi korda tehtud (saladuse katte all pean tunnistama, et olime varem seal ikka mitu korda tuld teinud..). Hiljem päeval mööda sõites jättis (olime ise siis just Suure-Jaanis) poiss kokkulepitult õue lauale ka kviitungi tehtud töö kohta ja selle kohta, mis veel vaja korda teha. Sauna korstna oli poiss tõdenud puhtaks juba laupäeval. Saunas ongi rohkem tööd pottsepale.
                                                                                  ***
Lupasin kirjoittaa jatkoa illalla, mutta nyt ollaankin jo aamussa. Nyt kuitenkin savupiippujen kimppuun. Nuohooja lupasi sunnuntaiiltana 17-18 maissa hoitaa piiput yms puhtaaksi. Oltiin ajoissa paikan päällä, mutta ketään ei näkynyt. Joskus 18 jälkeen alkoi tuntumaan, että kaikki ei ole nyt kohdallaan. No eipä ollutaan! Minun kännykkäni oli unohtunut aamulla noin 70 km päähän mummoni luokse.. Täytyy myöntää, että siitä huolimatta hiipii sisälleni myös pieni pelko, että oliko kaveri nyt hieman huijannut meitä, että otti 20 euroa ja häipyi.. Myöhemmin illalla, kun sain puhelimeni kouraan, huomasin, että kaveri oli yrittänyt soittaa muutaman kerran. Ei muuta kuin soitto takaisin ja asia selvisi - odottamattomia asioita tapahtuu meille kaikille. Maanantaina aamu kahdeksalta oli Nuohojapoika pihallamme ja ryhtyi hommiin. Talon piippua oli ilmeisesti  säännöllisesti putsattu, mutta piipunjalkaa oli täynnä nokea - sitä kannettiin ulos monen monta ämpärillista. Muuten saivat tulisijat kiitosta hyvästä kunnosta ja siitä, että on joskus kunnolla tehtyjä. Ainoa ongelma oli ison uunin uuniluukun päällä - sieltä pari kiveä pikkasen irti - joten uuni käyttökieltoon kunnes asia korjattu. Myöhemmin iltapäivällä, kun me itse oltiin Suure- Jaanissa syömässä, kävi nuohooja ohimennessä jättämässä pihalle pöydälle myös kuitin tehdystä työstä ja listan tehtävistä korjaustoimeenpideistä. Saunan savupiipun oli hän siistiksi todennut jo lauantaina, siellä sitten  onkin hieman enemmän töitä muurarille.



Paar pilti veel, selle teema  alla küll ei kuulu, aga muidu sobib meie Pesa remontimise teema alla küll. Ja vähemalt üks inimene on juba maininud, et pane oma isast ka pilti :) Ma nüüd temalt luba ei küsi ja panengi ja loodan, et isa ei pahanda ;) Pildid eelmisest suvest
                                                                                        ***
Vielä pari kuvaa, ei kyllä ihan savupiippu-aiheeseen sovi, mutta muuten passaa hyvin laittaa  tähän mökin remppablogiin. Ja onhan yksi henkilö jo kuulemma pyytänyt kuva isästänikin, joten, tästä tulee :)  En nyt kysy isältäni lupia ja toivon ettei ei hän pane pahakseen ;) Kuvat viime kesältä.




Täna isa ja noorem minu kahest vennast (ja ilmselt õde kah) silkavad joosta ümber Viljandi järve  - toredat päeva teile kõigile sinna Viljandisse!
                                                                                        ***
Tänään isäni ja nuorempi pikkuveljeistäni (ehkä myös pikkusiskokin) juoksevat 12 km lenkin Viljandin järven ympäri. Se on vanhin perinteinen juoksutapahtuma Virossa, saanut alkuunsa jo 1928. Ja aina juostaan toukokuun ensimmäisenä päivänä. Kaunista päivää kaikille juoksijoille ja kannustajille!