Pesa uus ilme 1. Mökin uusi ilme 1.

Köök 1. Keittiö 1.

Kiirülevaade piltide abil sellest, kuhuni oleme praeguseks hetkeks töödega jõudnud. Alustame köögist.

***

Pikainen kuvakertomus siitä, mitä on tähän mennessä tehty. Aloitetaan keittiöstä.

1. Jaanipäeva paiku sai seina löödud paneelid ja tehtud uus lagi. Ps. Põrandale pole veel miskit tehtud

1. Juhannuksen tienoolla sai laitettu seinään sisävuorilaudat ja tehty uusi katto. Ps. Lattiaan ei ole vielä koskettu.

2. Ja värvi peale. Ps. Põrand on värvist puhtaks KRAABITUD. Uula värvieemaldamise ainet peale ja kaabitsaga kraabitud. Oli ikka päris hull kraapimmine!

2. Ja maalia seinään. Ps. Lattiastakin  on vanha maali poistettu. Uulan maalinpoistoainetta laitoin pintaan ja sitten sain kaapia monen monta tuntia. Hullun homma sanon minä...

 3. Auk põrandas (saagisime viletsa jupi välja ja paikasime hiljem) ei sega ei köögi mööbli ehitamist, ega lae värvimist

3. Reikä lattiassa ei estä keittiökaappien rakennusta, eikä katon maalausta.

 4. Teeme põrandasse auke juurde, ikka vilets materjal välja ja paremat asemele. Lipp lipi peale, lapp lapi peale.

4. Tehdään lattiaan lisää reikiä, huono lauta pois ja parempaa tilalle

5. Lisaks uutele aukudele teeme juurde ka uut mööblit. Näe, tapeet ka seina pandud!

5. Uusien reikien lisksi tehdään myös uutta mööpeliä. Katsos, tapettikin ilmestynyt seinään!

6. Niipalju saime tehtud.

6. Sen verran tuli tehtyä

7.Õeraas tuli appi värvima, mina õlitasin tööpindasid.

7. Pikkusiskoni tuli auttamaan maalaushommissa, minä vetelin öljyä työtasojen pintaan.

8. Õli toonisin ise loodulike muldvärvidega ja olin tulemusega vääga rahul.

8. Öljyn sävytin itse multaväreillä ja tulos miellytti ainakin minua.

 9. Veel on veitsa pooleli...

9. Vielä on hieman keskeneräistä...

Elu ja olu majakese juures on olnud meie pere jaoks praegu omamoodi ekstreemne. Minule pole selles palju uut, teistele aga küll. Sooja vett ei saa muidu kui pliidil keetes,  kempsu tuleb joosta välja, majas on magamisruumi vaid osale meie perest, nii et teised magavad telkides. Joogivee oleme siiani ostnud poest. Remont ja remonditarbed on vallanud 80% siseruumidest. Ka söögitegemise nurga jaoks tegime ruumi tuppa, kus värvipotsikud, ehitusmaterjalid, tööriistad ja igasugu muu kraam oli vallanud suurema osa põranda pindalast:

***

Elämä mökillä on ollut perheellemme omalla tavalla extremeä. Minulle ei nyt kovin paljon uutta ole vastaan tullut, mutta muille kylläkin. Lämmintä vettä sai vaan liedellä lämmittäessä, vessahädän yllättäessä piti juosta pihalle, ulkohuussiin. Talossa ei näin alussa riittänyt nukkumatilaa ihan kaikille, joten osa porukoista nukkuivat teltoissa. Juomavesi on tähän asti ostettu kaupasta. Remontti- ja rakennustarvikkeet olivat vallanneet 80 % talosta. Keittiönurkkauksellekin raivattiin tila huoneesta, jossa varastoidaan remppatarvikkeita ja kaikkea muuta tarpeellista ja tarpeetonta: 

 Elektri vedas mees ajutiseks kasutamiseks kilbist ise (turvalisem variant kui vanad juhtmed) ja igasugu pikendusjuhtmeid jooksis mööda põrandaid ja vahel ka mööda õue. Pesupesemine õnnestus vaid käsitsi kausis, sest veevärki masina jaoks ju pole. Riidekappe ei olnud, aga vaja oleks - riiete kottides hoidmine (eriti nende sealt otsimeine) on üks vilets variant, neid kotte oli siis täis meie ainuke sohva ja eelmiste elanike poolt seintesse löödud naelad.. Sohva meil seega siis on, aga ühtegi päris voodit polnud, oli vaid kolm täispuhutavat madratsit (1 suur, 2 väikest) ja paar madratsiks avanevat tumbat - need viimased telkides. Päevad, mis seal veetsime, olid suuremalt osalt jahedad ja tihti tihutas vihmagi, nii et olemine kippus vahel pisut niiskeks minema, eriti telkijatel, sest toa sai õnneks soojaks ja kuivaks ahju küttes.  Ela nagu mingi asotsiaal, ütles 14 a poeg.. ja ega ka teised suuremad lapsed eriti vaimustuses polnud. Tööd tegime palju, vahel ühe-kaheni öösel (laste/lapse magades, oli hea rahus tegutseda):

***

Voidaaksemme turvallisemmin käyttää 50v sitten taloon vedettyä sähköä, joutui Mies tekemään pieniä sähkötöitä. Siitä huolimatta (tai siitä johtuen..) lojui kaikenmaailman  jatkojohtoja  ympäri taloa ja välillä pihamaallakin. Pyykinpesu onnistui vaan käsin. Vaatekaappeja ei ollut - jotain hommattava, ja äkkiä, koska vaatteiden säilytys (ja varsinkin näiden etsiminen) muovipusseiss(t)a on aika kamalaa, ja näitä pussukoita kun oli sitten täynnä meidän ainoa sohva ja edellisten asukkaiden seiniin lyömät naulatkin. Sohva oli, mutta ei yhtään sänkyä. Kolme ilmapatjaa ja kaksi patjaksi avattavaa rahia saivat kelvata. Sää oli suurimmaksi osin viileä ja kostea, joten teltoissa nukkujat eivät oikein tykänneet. Onneksi talo saatiin lämpimäksi ja kuivaksi uuneja lämmittämällä.  Ihan spurgu olo täällä, kiteytti poikani asian. Muut sisarukset (paitsi nuorimmainen) yhtyivät ajatukseen...  Töitä paiskittiin aina kun pystytttiin, joskus pitkälle yöhön asti:

 Mõni töö oli päris kole kohe, vähemalt meiesugustele linnavurledele.

***

Joku työ oli aika ällökin, ainakin meidänkaltaisille kaupunkilaisille.

Aga positiivset ka. Vaikselt hakkab ilmet võtma. Kui elutoa seinad olid plaadi alla saadud, tuli laste silmadesse teistsugune pilk, et äkki sellest saabki asja!

***

Jotain positiivistakin. Pikkuhiljaa alkoi näkymään tekemisen jälkeä. Kun olohuoneen seinät olivat kaikki levytettyjä, alkoivat lapsetkin näkemään paikkaa hieman eri tavalla, että ehkä ei se olekaan niin toivotonta, kun alussa näytti!

Kui elutoa lae värvimiseks läks, tahtsid kõik kaasa lüüa. PS. Poiss on väga hästi kaitstud niin värvipritsmete kui sääskede eest. Sääski ikka oli natuke..

***

Ja kun alettiin maalaamaan olohuoneen kattoa, halusivat kaikki olla mukana! PS. Poika ainakin suojasi itseensä hyvin sekä maaliroiskeilta,  että hyttysiltä. Näitä viimeisiäkin kun oli jonkinverran...

 Kui lagi valmis, kasvas innustus veelgi. Köögis aitasid suuremad lapsed juba plaategi panna. Kaevukorrastus firma käis puhastamas kaevu ja vahetas ülemise rakke. Ise ostsime hunniku jämedat filterliiva (kruusa), pesime selle ja viskasime kaevupõhja filtriks. Kaevule panime ajutise võrgu, et sodid ja hiired sisse ei satuks. Järgmine kord teeme kaevule vana katuse alla korraliku kaane (ja tuuletustoru, et kaev umbseks ei jääks) ja ka vesi peaks siis olema juba joogikõlblik. Igaksjuhuks ostame Soomest kaasa testi, millega ise kaevuvee kõlblikust mõõta saab (loodame, et on ikka usaldatav..). Eile helistas elektrimees-tädipoeg ja teatas, et elektritööd edenevad ja kui järgmine kord sinna jõuame, on verandale pandud uus kilp ja köök elektritööde osalt korras. Maakaabli jaoks saime hoolimata vägevatest puujuurtest ise enne ära tulemist kraavi valmis kaevatud:

***

Kun katto maalattu, innostus kasvoi. Keittiön seinien laittamisessa olivatkin kaikki reippaasti mukana. 

Kaivokin käytiin jossain vaiheessa kunnostamassa ja sen päälimmäinen rengas vaihdettiin. Itse ostettiin vielä suodatinhiekkaa /soraa, pestin se ja heitettiin kaivoon. Kaivon päälle laitettiin verkko tilapäiseksi suojaksi pikkuroskilta ja pikkuotuksilta. Seuraavalla kerralla sitten kunnon kansi ja siiheen ilmastointireikä. Silloin veden pitäisi olla jo juomakelpoistakin kaiken sen myllerryksen jälkeen. Ihan varalta ostetaan Suomesta Puuilosta mukaan vesitesteri (ei  oo kyllä tietoa, että onkohan se kuinka luotettava!?) Eilen soitti sähkömiehestä serkku ja ilmoitteli, että sähkötyötkin edistyvät. Ennen poislähtöä saatiin (huolimatta näistä kaikista sitkeista puunjuurista) just ja just kaivettu valmiiksi 70 cm syvä oja maakaapelille .

 Nüüd vaja kohale kutsuda teine elektrimees, kes teeb ära vajalikud elektritööd väljaspool maja. Tubadesse pannakse vool alles siis, kui pinnad valmis (tahame, et juhtmed jms jääks pinnale). Mees pusis õue, kaevu lähedale,  "dushiruumi" - soojade ilmadega võib ju päris mõnus olla. Natuke vähem soojaga oli veits jahe...

***

Mies väkersi pihalle, kaivon lähelle, pihasuihkun. Lämpimillä keleillä varmaan ihan kiva! Ei niin lämpimillä oli HIEMAN viileeta..

 Jah, ja see üks päris kole töö sai ka suurelt osalt ära tehtud. Nimelt maja vana kuivkäimla kasti tühjendus. Kuigi auto oli käinud ja suure osa lägast välja imenud, oli põhja jäänud paksem kiht "p.....a" ja kõike muud "toredat" mida sinna aastete jooksul sisse oli kukkunud/visatud. Päästsime sealt isegi ühe KONNA , aga kuna see veel ikka hinges oli, siis vaevalt tema seal aastaid oli elanud..

***

Ja tosiaan, se yksi ällöttävä työkin saatiin päiväjärjestyksestä pois. Nimittäin tämän talon entisen sisähuussin "kakkakaivon" tyhjennys. Vaikka loka-auto olikin imenyt pois suuremman osan tavarasta, oli pohjalle jäänyt paksu kerros sitä itseään ja kaikkea muuta kivaa, mitä sinne vuosikymmenien aikana oli heitetty/tippunut. Pelastimme sieltä yhden sammakonkin, voinnista päätellen, hän ei ihan vuosikymmeniä siellä ollut asustellut..

Nii, et Mees tõstis labidaga ämbrisse. Mina tõmbasin ämbri üles, valasin sisu käru peale ja sõidutasin kaugele põllu äärde...

***

Eli Mies nosti lapiolla ämpäriin. Mina vedin ämpärin ylös, kaatoin tavaran kärryihin ja kärräsin sen kauas pellon reunalle...

 Vahepeal värsket õhku hingamas.. Lõpuks auku puhast vett ja saepuru, segamist labidaga ja rehaga, et võimalikult palju põhjale jäänust materjalist saepurusse imbuks. Siis järgmisel päeval saepuru kärru ja põlluäärde. Enne ära tulemist pihustasime seintele ja põhja desinfitseerivat ainet. Järgmine kord siis pesu survepesuriga ja uus desinfitseerimine, saepuru sisse ja järgmisel päeval jälle välja. Siis veel lubjavärviga üle võõbata.

***

Välillä piti käydä vetämässä happea. Lopuksi laitettiin kaivoon vettä ja sahapurua, sekoiteltiin lapiolla ja haravalla, että mahdollisemman paljon pohjalle jääneestä nesteestä  imeytyisi puruihin. Seuraavana päivänä purut kärryyn ja pellon reunalle nekin. Ennen lähtöämme desinfiointiainetta seiniin ja lattialle. Ensi kerralla pesu painepesurilla, taas sahapurut sisään ja sitten ulos. Lopuksi tarkoitus maalata kalkkimaalilla.

Jutt jääb praegu pooleli, loodetavasti jõuan enne tagasi minekut üles tähendada ka muud tegemised!

***

Juttu jää nyt kesken, toivottavasti ehdin ennen Viroon lähtöa merkata ylös myös loput viimekertaisista tekemisistä!

Perenaine. Emäntä.

Ja ta tõesti tegi ka! Ja mitte ainult minuti või paar vaid ikka pikalt ja andunult! Ja muudkui tahtis teha rohkem ja rohkem! Pilte on ainult väiksest osast neist tegemistest kus ta kaasa lõi. Täiesti imestasin kui palju üks kahe aastane (no varsti kolmene) jõuab, viitsib ja suudab. 

                                                                                           ***

Ja hän ihan oikeasti jaksoi tehdääkin! Eikä vaan minuuttia tai paria kerrallaan, vaan pitkään ja keskittyneesti. Esim. uunejä kun pesin, niin alusta loppuun asti oli neiti näpsä omalla rätillä mukana ja kaivuuhommissa (näitäkin riitti) piti ihan topuutella. Kuvia ei kaikista tekemisistä olekaan. Ihan hämmästyin, miten paljon tämmönen kaksivuotias (no, kohta kolme) pirpana jaksaa, viitsii ja pystyy.

Eks me kah üht-teist tegime. Vales järjekorras ja kindlasti natuke valesti ka, aga me vist õpimegi kõige paremini oma vigadest... Sellest hiljem

                                                                                           ***

Tehtiin mekin jotain. Väärässä järjestyksessä ja ehkä väärinkin, mutta me näköjään opitaan parhaiten omista virheistä... Siitä myöhemmin

Pildid puha vildakad :D

***

Kuvat ihan vinossa kaikki :D

Abilised. Apulaiset.

Meil on parasjagu vedanud, et mul on isa ja vend ja ema, kes vabatahtlikult on enda hooleks võtnud maja eest hoolitsemise siis, kui meie Soomes oleme. Ilma nendeta veniks maja remont palju pikemale ajale. Eile näiteks käis maja juures minu tellitud ahjumeister, kes paigaldas kamina, tegi korda ahju, köögipliidi soemüüri ja parandas nurgakese sauna-ahju seinast. Ilma abivägedeta oleks seegi töö oodanud meie järgmist Eestis käiku. Kui meie oleme majast ja kõrvalhoonetest kandnud välja, prügimäele viimiseks, hunnikute kaupa prügi ja sodi, siis isa ja vend on sodi hulgast sorteerinud välja lõkkesse sobiva materiali ja taaskasutusse mineva metalli. Kui meie pidime kõva häälega plaani, et mis me oma maadega plaanime peale hakata, oli isa otsinud üles oma lähedal elava põllumehest tuttava, kes edaspidi saab niita meie õuna-aiast enda tarbeks heina ja harida mõned aastad poolt hektarit meie maad - selle eest teeb tema meie maja ümbruse oma masinatega just selliseks kui meil vaja - lükkab kuuride tagant ära vanad prügikuhilad,  lükkab pisut maad ära ka õue pealt, et veed õiges suunas hoovilt ära jookseks ja  teeb vajalikud tööd, et saaksime maja ümber kena muru. Kui meie mehed olid sauna pealt alla lükanud vanad heinad, siis isa ja vend võtsid kätte, tirisid need põllule ja põletasid vaikselt ära. Kui kaevupuhastajal oli vaja käia kaev ülevaatamas, siis jälle oli isa see, kes kohapeale kaevu läks näitama. Tuleval nädalal on siis kaevupuhastus/korrastus tööd ja ka siis võin loota selle peale, et isa või vend seal juures saavad olla. Ja veel, sellel nädalal tegid nad ära suure ja tolmuse töö. Otsustasime nimelt, et võtame krohvi maha kõigilt suure toa seintelt. Kuigi algselt paistis, et krohv on kipsplaadi all kenasti kinni, siis hoolikamal uurimisel tuli välja, et see kipub ikka pisut pudenema. Mõtlesime siis, et teeme ka need seinad kuni lauani puhtaks. Ja Isa ja vend tegid! Ja nüüd on majas sise seinad (välja-arvatud ühes toas, kus alguses suvel sees elame) nii kaugel, et saab hakata uut materiali seina panema! (Seintesse tuleb Isoplaadi Standardplaat). Ja ema, no tema on meid alati oodanud sooja söögiga ja hoidnud lapsi, kui meie kahekesi maja juures oleme mütanud. Isegi ühe peenra on ta meie maja juurde teinud, et meil suvel vähemalt salat ja sibulad omast käest võtta oleks. Suur, suur aitäh teile!

 Elektri-probleemid on ka praktiliselt lahendatud. Võtsin ühendust oma sugulasega, kes oma tiimiga käib neid samu töid tegemas ümber Eestit ja sain temalt märksa mõistlikuma ja soodsama pakkumise. Arvas, et enne kui ma osa perega suveks Eestisse tulen, saab tähtsamad asjad korda tehtud. Nii et praegu läheb kõik nagu lepase reega. Kui ise mõne nädala pärast sinna maandun, saab tasapisi koos lastega hakata seest korda tegema. Kõigepealt köök, siis üks magamistubadest, siis elutuba ja esik või noh, eks siis paistab. Panen lõppu veel paar pilti ka.

                                                                                         ***

Ollaan aika onnekkaita, että minulla ovat Virossa isä, veli ja äiti, jotka ovat vapaaehtoisesti halunneet huolehtia meidän Pesän asioista silloin, kun emme itse voida olla paikallaan. Ilman heidän apua venyisi niin monikin projekti paljon pidemmäksi. Esim. eilen kävi mökillä tilaamaani muurari asentamassa pikku-takan ja korjaamassa pienet viat  sekä talon että saunan uuneista ja lämpömuureista. Emme olisi itse päässeet avaamaan ovia enne kuin joskus kesäkuussa. Mutta nyt on se asia hoidettu. Kun me ollaan kannettu talosta ja muista piharakennuksista ulos kamalan määrän kaatopaikalle menevää tavaraa, ovat isä ja veli lajitellyt näistä kasoista poltettavan  ja kierrätettävän tavaran. Kun me ääneen mietittiin mitä tehdän meidän maille, niin isä etsii käsiin lähistöllä asuvan tutun maanviljelijän, joka nyt saa niittää itselleen heinät meidän omenatarhasta ja viljellä muutaman vuoden puolta hehtaaria meidän maista. Vastapalveluksena kaveri hoitaa maanmuokkaustyöt meidän pihalla ja talon ympärillä, niin että saadan mm. piharakennuksen takana oleva roskattu-maa pois  ja nurmikenttä sen tilalle. Silloin, kun meidän miehet tyhjensivät saunan ja ladon päällä olevan ullakon heinistä, ottivat isä ja veli ja toimittivat heinät pellolle ja polttivat ne varovasti pois! Kun kaivomestarin piti käydä tsekkaamassa kaivon kunto ja kartoittaa sen puhdistus/kunnostustyöt, oli isä se, joka pääsi näytämään paikkoja. Ja tulevalla viikolla, kun kaivo putsataan ja kunnostetaan, on isä taas paikalla. Kaiken sen lisäksi tekivät isä ja veli tällä viikolla alta pois suuren ja pölyisen työn. Päätettiin nimittäin, että putsataan olohuoneessakin seinät ihan runkolaudoitukseen asti ja se tarkoitti mm. kipsilvyjen alla olevan rappauskerroksen poistamista. Ja eiköhän he tehnyt senkin! Nyt meillä talossa kaikki seinät (paitsi yhdessä makkarissa, missä alussa majaillaan) lähes valmiit vastaan ottamaan uutta pintaa. Seiniin tulee virolainen vastine huokoleijonalle, eli isoplaat'in standardplaat. Niin, ja äitini - no hän on ollut aina odottamassa mietä lämpimaän ruuan kanssa ja hoitanut lapsia, kun ollaan itse paiskittu mökillä töitä. Sen lisäksi hän on huolehtinyt myös siitä , että meillä olisi kesällä mökillä ainakin sipulit ja salaatit omasta takaa. Suuri Kiitos Teille!

Ja sähkö-projektikin edistyy. Sain paremman tarjouksen sukulaismieheltä, joka käy oman tiimin kanssa tekemässä sähkötöitä ympäri Viroa ja hän arveli, että tärkeämmät työt tulee hoidettu ennen kun seuraavalla kerralla mennään mökille. Joten tällä hetkellä kaikki sujuu paremmin kuin osattiin odottaa. Ja kun itse päästään kesälaitumelle, niin on kaikki valmiina siiheen, että voidaan aloittaa sisällä pintojen laitto. Ensin keittiö, sitten toinen makkari, sitten olohuone jne. Tai katsotaan sitten..  Loppuun vielä pari kuvaa.

1. Magamistuba, kus seinas oli tapeedi all vaid vineer. Pildil on vineer  välisseintest pea-aegu maha võetud.

***

Makuuhuone, jossa tapetin alla oli vain vaneri. Kuvassa on vaneri saatu ulkoseinistä melkein pois.

 2. Selle sama magamistoa seintes on pisut tapeedi-ajalugu :)

***

Tän makkarin seinissä on hieman tapetti-historiaa :)

 3. Eelmine kord jäi tegemata pilt esikust ilma kempsuta, nüüd siis üks pildike ka tühjast nurgast. Nüüd saime esikusse ka väikese akna.

***

Viimeksi jäi ottamatta kuva eteisesta ilman kuivakäymälää, nyt sitten kuva tyhjästä nurkasta. Näin  saatiin eteiseen pieni ikkunakin!

 4. Pilt vanast elektrikapist, mis oli peidetus suurema puust kapi sisse. Sellest puukapist sai Mees endale garaashi väga kena tööriista kapi, sellest ehk ka kunagi mõni pildike. Ja tulevikus on elektrimõõtja väljas posti küljes ja uus elektrikapp pannakse hoopis verandale.

***

Kuva vanhasta sähkökaapista, jokna ympärille oli rakennettu siistimpi puinen kaappi. Tästä puisesta kaapista sai Mies itselleen siistin kaapin autotalliin. Ja uusi sähkökaappi tulee makkarin sijasta kuistille.

Kuidas Eesti Enegia mind lolliks tegi. Sähköyhtiön mainoksen uhri.

Nagu varem olen maininud, on Pesas vaja vahetada kogu elektri"süsteem". Alates kilbi koostamisest, kilbi viimisest magamistoast verandale ja lõpetades uute juhtmete ja muu vajalikuga. Eesti Energia kodulehekülgi uurides jäi silm reklaamile, et enne teatud päeva Eesti Energia kaudu elektritööd  tellides, on teine töötund tasuta. Mina siis, kokkuhoitud sendid silmis säramas, soovisin ka oma majakese juures tehtavate tööde kohta pakkumist saada.  Käisidki kaks   meest (kumbki eri päeval) objekti üle vaatamas - esimene mees kui ei olevat kõiki asju täpselt kirja pannud. Kummalgi läks aega umbes tunnike. Nüüd, paar päeva tagasi, tuli  pakkumine uue kilbi ja toitekaabli vahetuse kohta. Igaksjuhuks tegin ennast veel lolliks küsides, et kas pakkumises on juba arvestatud soodushinda, et iga teine töötund tasuta ja kas tööd väljaspool maja kuuluvad Eesti Energiale, või maksan ka nende eest (ega küsija suu peale ju ei lööda..). Vastuses teatati, et kuna soovin kilbi asukoha vahetust, siis ka tööd väljaspool maja on minu vastutusel  - no sellest ma veel kuidagi saan aru, sest miks peaks Eesti Energia olema huvitatud sellest, et elektrikilp meil öösel peakohal ei oleks. Ja et soodus hind - TEINE TÖÖTUND tasuta - on pakkumises juba arvestatud. Mina oma suures naiivsuses olin muidugi aru saanud,et IGA teine töötund on tasuta.  Muidu poleks vaevund vist nendega ühendust võtmagi... Eks oma rumalus, mis siin muud kosta,  aga nüüd on vist nii, et  TEINE töötund läks ju selle nahka, et maja käidi üle vaatamas kaks korda!? Ausalt öeldes, lõhnab pisut selle järele, et  reklaamiga on tahetud luua tarbijale teadlikult vale ettekujutus soodsast hinnast. Miks ei reklaamita nii, et kui tööd rohkem kui 2 tunni eest, saad ühe töötunni tasuta? Niimoodi saab minusugunegi asjast õieti aru ja ei peaks ennast nüüd nii rumalana tundma. Kõige naljakam kogu asja juures on aga see: http://reklaam.lehed.ee/news/misc/reklaamiuudised/selgusid-2011-aasta-esimese-kvartali-parimad-ajalehereklaamid.d?id=43671865  nii, et veel parim reklaam ka :P 

PS. Ma pole veel pakkumist vastu võtnud, paar nädalat on aega veel mõelda ja otsida soodsamaid variante...

                                                                                                     ***

Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut, pitää meidän mökillä uusia sähköt. Viron sähköyhtiön (Eesti Energia) sivuilta löysin mainoksen - toinen työtunti ilmaiseksi, jos tilaat sähkötyöt tietyn päivämäärään mennessä. Säästetyt kolikot silmissä kiiltämässä pyysin tarjouksen myös meidän mökin sähkötöistä. Kävi sitten asiantuntija arvioimassa työn tarpeen ja kokoluokan. Visiitti kesti noin tunnin. Viikon päästä kävi toinen kaveri tekemässä saman työn - eka kaveri kun oli kuulemma jättänyt pari asiaa huomioimata - ja viipyi mökillä noin tunnin. Pari päivää sitten tuli tarjous. Kysyin sitten, että onkohan loppusummassa huomioitu silloin voimassa ollut tarjous, että joka toinen työtunti ilmaiseksi. Minulle vastattiin, että tarjouksessa oli luvattu ilmaiseksi TOINEN työtunti, eikä joka toinen työtunti ja luvattu tarjous on hinnassa huomioitu. Tunsin itseeni tosi tyhmäksi, kun harvemmin sellaisiin ansoihin astun.. Ja nythän on tilanne se, että tämä TOINEN työtunti taisi mennää siihen, että työn tarvetta käytiin arvioimassa kaksi kertaa. Rehellisesti sanottuna, minusta tämä haiskahtaa kuluttajan huijaamiselle, kun edes pikkuprintillä ei ollut asiaa mitenkään täsmennetty. Olisihan ollut huomattavasti selkokielisempaa ilmoittaa, että jos tilat töitä yli kahden tunnin edestä , niin tarjoamme yhden työtunnin ilmaiseksi. Näin ei synny väärinkäsityksiä ja (nyt tärkeintä! ;) minun ei tarttis tuntea itteeni nyt niin tyhmäksi. Hauskinta on se, että kyseinen mainos (sanomalehtiä varten suunniteltu) on valittu alkuvuoden kolmen parhaan mainoksen joukkoon :P http://reklaam.lehed.ee/news/misc/reklaamiuudised/selgusid-2011-aasta-esimese-kvartali-parimad-ajalehereklaamid.d?id=43671865

PS.En ole vielä hyväksynyt tarjousta, pari viikkoa on aikaa miettiä vaihtoehtoja.

Suu kinni, teivas kätte. Suu kiinni, tolppa käteen.

Kuigi lapsena suved maal vanaema juures veetsin ja mingil määral maatöödega ka ikka tegemises olin, olen siiski vaid linnaloom. See lööb vahel mõtlemises ja asjadest arusaamises välja. Aga pisut olen juba õppinud ka. Nimelt suu kinnihoidmist ja teiste kuulamist (vähemal mõnikord olen selles asjas õnnestunud..). Olin vaäga väga rahul meie Pesa asukohaga ja sellega, et aiaäärest minev tee oli nii kõva ja tihedaks sõidetud, et praktiliselt ei tolmanud kui autod ja muud masinad mööda sõitsid. Suur aga oli minu ehmatus, kui ühel päeval Suure-Jaanist söömast tulles nägin meie tee peale roomavat suurt ja kollast teehööveldamis masinat. NO hööveldas tee ikka nii ära, et kui juba naabri kass majast mööda kõndis oli tolmujuga üleval ja lendamas meie hoovi peale. Krigistasin vaikselt hambaid (oli see nüüd teetolm või krohvitolm seal hammaste vahel, mine ja võta kinni..) ja arvutasin peas, et palju õige maksaks 100 m teejupile asfalti panemine...  Ja loomulikult ei piirdunud majast möödujad naabri kassiga, eks seal sõidavad naabrid ka autode, traktorite, mopeedide  ja jalgratastega. Nii et parajalt tolmused olime...  Õhtuks olin siiski juba maha rahunenud. Pesin toas lage ja Mees "tegutses" (sellest lähemalt pisut hiljem) õues. Äkki hakkas kostma jutuhääli. Ja kuna Mehel pole olnud kombeks omaette juttu ajada ja olin varem Mehele lubanud, et lähen talle appi, kui naabrid juttu tulevad tegema (ta meil veel eesti keelt eriti ei räägi), siis hüppasin aknast välja ja läksin vaatama, kes seekord aia taga peatunud on. Naabrimees oli. Teda polnudki varem kohanud.  Rääkisime siis pikalt laialt maast ja ilmast ja mingil hetkel viskasin õhku lause, et täna siis käidi teed hööveldamas... Õnneks ma  rohkem midagi ei öelnud ja olin hetke vait. JAA, ütles naabrimees, on ikka kuradima hea, et käivad teed lükkamas, juba ootasingi, et millal nad tulevad... Ööh...   eks ta tõsi ole, kui ei lükata, tulevad tasapisi koledad augud tee sisse, mis lõhuvad masinaid, sääreluid jne. Aga ma ikka salaja loodan, et kui naabrimehe maja ei oleks teest nii palju kaugemal, siis äkki tema ka väga ei armastaks teehöövleid!

                                                                                                      ***

Vaikka elämä maalla ei olekaan minulle ihan vierasta, olen kuitenkin kaupunkilainen. Huomaan sen joskus ajattelutavastani ja siitä miten ymmärrän joitakin eteen tulevia asioita. Olen kuitenkin vuosien varrella jotain oppinut. Esimerkiksi pitämään joskus suuni kiinni (välillä jopa onnistunkin siinä). Nyt tulee esimerkkitapaus. Olin tosi tyytyväinen meidän mökin sijaintiin ja siiheen, että talvellä hieman epäilyksiä herättänyt talon vierestä menevä hiekkatie osoittautui keväällä ihanan kovaksi ja pölyämättömäksi. Edes traktorit eivät saaneet pölypilveä aikaiseksi. Suuri oli sitten minun järkytys, kuin yhtenä päivänä Suure-Jaanista syömästä tultaessamme huomasin, että meidän tielle on ajamassa iso keltainen tiekarhu. NO, sen jäkeen oli tilanne se, että kuin naapurin kissa käveli talon ohi, oli pölypilvi takana ja tunkemassa meidän pihalle. Narskuttelin  hiljaa hampaita (olisko sen nyt tienpölyä vai rappauksenpurku pölyä mikä siellä hampaiden välissä narskui..) ja laskin päässäni, että mitä maksaisi asfaltin laittaminen 100 m tienpätkälle., kun eivät ohikulkijoiksi ole pelkästään naapureiden kissat  - autoja, traktoreita, mopoja ja polkupyöriäkin siellä jonkunverran näkyy. Illaksi kuitenkin olin jo rauhoittunut. Pesin sisällä sisäkattoa ja Mies "aherteli" (siitä myöhemmin) ulkona. Yhtäkkiä kuului pihalta puhetta. Että Miehellä ei yleensä ole tapana ittekseen höpötellä, niin ounastelin, että joku naapuri on tullut häntä jututtamaan. Olin Miehelle luvannut, että näissä tilanteissa riennan heti avuksi, kun hänen viron kielen taito on hieman kyseenalainen. Joten ikkunasta ulos ja tilanne haltuun. Selvisi, että naapurin isäntä siellä tuli pyörällä ohi ajaessaan tekemään tuttavuutta. Juteltiin sitten niitä-näitä ja parannettiin maailmaa. JOssain vaiheessa heitin ilmaan lausahduksen, että tänään kävi sitten tiekarhu! Onneksi tajusin sen jälkeen olla hetken hiljaa.. JUU, sanoi naapuri, on kyllä hyvä juttu!, Että hän jo odottikin että milloin se tulee! 

Uups.. niinhän se on - jos ei tietä tasoitettaisi, niin äkkiä sinne ikäviä kuoppia tulisi, jotka sitten katkoo koneita ja koipia. Mutta mä edelleen hiljaa uskon, että jos naapuri-isännän talo ei olisi niin paljon kauempana tietä, niin ehkä hänkään ei tykkäisi tiekarhuista niin paljon.

Jah, et mis see Mees siis seal väljas "tegutses".  Suurema osa ajast pani kokku ja uuris oma uut mänguasja, mille kasutamise minagi pean selgeks õppima, sest sellest tuleb suvel üks minu tähtsamatest töövahenditest :

                                                                                                              ***

Niin, että mitä se Mies siellä ulkona "aherteli". Isomman osan ajasta kasasi ja tutkii oma uutta lelua. Tämän käyttö minunkin kyllä pitäisi oppia, koska siitä tulee kesällä yksi minun tärkeimmistä työkaluista:

Aga just siis, seisis Mees tee lähedal ümberkukkumas oleva aia ääres, kuulas külalt kostvaid õhtuseid hääli ja luges  kokku taevasse juba süttinud tähti. Ja ei märganud üldse, et naabrimees tuleb jalgrattaga. Eks siis tuli Mehele tunne, et teda on laisklemiselt tabatud ja et jätta endast ikka ontlik mulje hakkas esimese kätte juhtunud teibaga kokkukukkumas olevat aeda tugema - et meil igatahes õhtul (umbes 22.30) ei puhata ja romantilised ka üldse ei olda  :P

                                                                                               ***

 Mutta just silloin oli Mies seisoskelemassa tien ääressä kaatumassa olevan aidan takana ja kuuntelemassa kylältä kuuluvia illan ääniä ja laskemassa taivaalle jo syttyneitä tähtiä. Eikä huomannut ollenkaan, että naapuri tuli polkupyörällä tietä pitkin. Joten mies koki tulleensa yllätetyksi lorvailulta ja ettei häntä ihan kelvottomaksi pidettäisi alkoi ensimmäisellä  käteen osuneella tolpalla tukemaan kaatumassa olevaa aitaa - että ei täällä mitään iltaisin (noin 22.30) levätä ja olla romanttisia :P

Tööõnnetus nr2. Työtapaturma nr2.

Nagu eelmisest jutust selgus - ikka mängisime ja puhkasime ka Mõned mängisid isegi tööd tehes. Seda ma küll ei soovita eriti teha, muidugi kui just ei ole vaja head põhjust tutvuda lähima kiirabihaiglaga. Mees ja minu 13a poja kiskusid teisipäeva hommikul  heintest tühjaks-saadad kuuripealse põrandalaudu lahti. Et laudade all olid laiad palgid, siis Mees otsustas näidata kui kartmatu ja vapper MEES ta ikka on ja läks mööda palki jalutama. Eks katusest hoidis kinni, nii et alla kukkumist polnud karta, ja pealegi all oli päris kobe liivahunnik, nii et otsest ohtu ju nagu polnudki. Aga ei märganud teine, et palgi seest vahtis välja üks kole nael. Seega taas nael jalas (ja mees ikka kindlalt palgi küljes kinni, et alla ei kukuks..)! Ja seekord läks suur roostes nael ikka oma 1,5 cm jala sisse. Et tööd hakkasidki juba ühelepoole saama, pakkisime ennast sisse, koristasime jäljed ja võtsime suuna 15 km kauguseleViljandi Haigla poole. Läksin siis ise esmalt küsima, et kui ruttu ühe teetanuse süsti kätte saaks, et meil vaja veel õhtuks laevale jõuda. Lubasid kohe ära teha. Ja 15 minuti pärast olimegi rõõmsalt lapitud jalatalla ja süstitud käega autos tagasi. Me oleme ikka väga rahul olnud Viljandi kiirabihaiglaga, aasta tagasi käisime vist isegi kaks korda ja siis ka polnud vaja kaua oodata. Ja visiidi tasu vaid 3, 25 eurot!!! Soomes maksan ikka iga perearsti visiidi eest vähemalt 12 eurot...

                                                                                        ***

Kuten edellisestä postauksesta jo selvisikin, niin oli meillä aika levätä ja leikkiäkin. Jotkut leikkivät jopa töitä tehdessään. Sitä en voi suositellä kenellekään, tai no, jos on ehdottomasti kauhia tarve päästä tutustumaan lähimpään läääkärinpäivystykseen, niin silloin kyllä.. Mies ja 13v poikani repivät tiistain aamupäivällä lautoja irti ladon välikatosta. Ja lautojen alla oli komeat hirret. Mies päätti näyttää, miten rohkea ja peloton hän onkaan ja lähti pitkin hirttä kävelemään. Katosta sai tukea ja alhaalla oli iso hiekkakasa, joten aika vaaratonta touhua.. Mutta hirrestä törröttikin komea ruostunut naula, ja sitä Mies ei huomannut..  Joten taas naula jalassa (varmisti kait, ettei varmasti tipu..)! Ja tälläkertaa noin 1,5cm jalan sisällä. Että oltiinkin jo saatu hommat aika pitkälti valmiiksi, pakattiin tavarat, siivottiin jäljet ja lähettiin ajamaan 15 km päähään Viljandin Sairaalan Päivystykseen. Kävin ensin itse selvittelemässä, että kuinka kauan meillä menisi, että saisimme kaiken varalta jäykkäkouristusrokotuksen, kun piti ehtiä illaksi vielä Tallinnaan laivalle. Lupasivat hoitaa asian heti. Ja 15 minuuutia myöhemmin istuttiin taas autossa jalka hoidettuna ja piikki käsivarressa. Ja käyntimaksu 3, 25 euroa!! Harmi, ettei se sairaala ole hieman lähempänä Vantaata...

 Sellist tööd olid tegemas..

***

Sellaista työtä olivat tekemässä..