Kemps välja! Kuivakäymälä ulos!

Et jälle maja juurde minna, oli vaja head põhjust. Mõtlesime ja mõtlesime, ja otsustasime, et see kemps esiku nurgast tuleb hästi ruttu välja saada. Mõistlikud inimesed oleksid selle max 1 tunnise töö jaoks palganud mõne kohaliku töömehe ja hoidnud kenasti raha kokku, aga keegi pole vist üldse väitnudki, et me nii väga mõistlikud oleksime! Pealegi, me ju tahame teha ISE, vähemalt selle vähese, mida oskame. Et jutud ja pildid väga roosiliseks ei läheks, siis "(oletetavalt koledate) enne ja (loodetavasti ilusate) pärast" piltide asemele paneme mõned pildid ikka sellest ropust tööst kah! Kunagi endal hea vaadata, millega neid oma käekesi on määritud.  Pealegi, ega meil ju neid "pärast" pilte veel polegi...  :)

                                                                                 ***

Että päästäisimme itseämme taas mökille, piti keksiä lähtemiseen hyvä syy. Mietittiin ja mietittiin ja päätettiin, että se haiseva huussi talon eteisestä pitää saada ulos erittäin nopeasti...  Tietenkin, järkevät ihmiset olisivat palkanneet sitä max tunnin työtä tekemään jonkun paikallisen työmiehen ja säästäneet pitkän pennin, mutta kuka se on väittänyt, että me oltais kovin järkeviä..  Sitäpaitsi, me halutaan tehdä ITSE, ainakin sen pienen osan, mitä osataan ja pystytään. Ettei jutuista ja kuvista tulisi kovin ruususia, niin näiden "(oletettavasti rumien) ennen ja (toivottavasti nättien) jälkeen" kuvien sijasta laitetaan nyt kuvia siitä likaisesta työstäkin! Joskus tulevaisuudessa kiva katsoa, että mihin näitä kätösiä on työnnettykään. Ai niin, eihän meillä muuten olekaan vielä näitä "(toivottavasti nättejä) jälkeen" kuvia..  :)

Sedaviisi.. kunagi ei tea, mida eest võid leida. Pange tähele, et kemps on siis kunagi ehitatud otse esiku põranda peale, kuhu väike auguke sisse tehtud.. Küllap arvate, et see osa uriini ja muu sellisega  küllastatud põrandast läheb vahetusse.. Aga muidugi oli põranda all ka suur "kogumis-kast", millest siis osa jääb majast välja. Sellest  järgmised pildid. Õnneks olime nii targad (no mees ikka rohkem), et kaevasime selle õuepoolse osa lume alt välja. Kui kõik see pea 12 meetrit lund sinna peale oleks sulanud, oleks meil varsti olnud õue peal kena lägatiik. Nüüd katsime augu pealt kinni nii, et meeletult vett ei tohiks sinna sisse sulada, ega sadada. Ja kohe kevadel, kui kasti "täidis" on täiesti sulanud, tellime tühjenduse ja põhjaliku puhastuse.. Ja siis tulebki mõelda, et mis selle auguga edaspidi teha.

                                                                                 ***

Silla lailla.. koskaan ei voi tietää, mitä edestä löytää. Huomatkaa, että käymälä on rakennettu suoraan eteisen lattialle,  jonne on tehty vaan pieni reikä. Arvaatte varmaan, että iso osa siitä virtsalla yms kyllästetystä lattiasta menee vaihtoon.. Ja tietenkn oli lattian alla iso betoninen "kaivo" minne sitä itseään mahtuu oikein runsaasti (kaivon tilavuus noin 0,8m3). Osa kaivosta oli siis talon ulkopuolella ja siitä pari seuraava kuvaa. Onneksi oltiin niin fiksuja (mies lähinnä), että päätettiin kaivaa kaivon suu lumen alta esiin. Jos kaikki se lähes 2m lunta olisi sulannut sinne päälle, olis meillä ollut seuraavalla kerralla pihalla ihana haiseva lampi. Nyt katettiin se kiinni niin, ettei sulamis - eikä sadevesien pitäisi  valua kaivoon päin. Keväällä sitten heti kaivon tyhjennys ja perusteellinen putsaus.. Sitten pitäisikin keksiä, että mitä sillä jatkossa tehdään.

Esimene pilt on küll juba siin väljas olnud, panen selle selleks, et oleks näha, milline lumehunnik selle kempsu kasti peal oli.

                                                                                ***

See ensimmäinen kuva on täällä vaan, että näkis sen lumen määrän , joka oli se kaivon suun päällä.

Eks tegime pisut muud ka. Mees uuris sauna põrandal oleva betooni paksust ja lõhkus pisut lahti pealmist pragunenud kihti. Tegime tiiru peale ka Viljandi ehitusmaterjalide poodidele, et võrrelda Soome ja Eesti hindasid. Huvitav oli märgata, et sama redel, mille Soomest ostsime alla 70 euro eest, maksis Eestis oma 130 eurot. Sama lugu mõnede tööriistadega. Aga näiteks tapeedid ja voodrilauad on Eestis odavamad. Kaminaid ja keriseid käsime ka vaatamas. Ja juhtus nii, et ühe kaminakese ostsime ära ka.. pisikese, aga meile sobiva. Saime niivõrd soodsa hinnaga, et polnud vaja kahte korda mõelda. Nüüd ta ootab asendamist. Enne seda aga, tuleb teha valmis põrand ja seinad, osta kamina juurde paar lisa-osa (kasuteguri suurendamiseks) ja korstnatoru. Heal juhul saame enne sügist kamina paigaldatud.. aga varem pole vaja kah!

***

Tehtiin hieman muutakin. Mies tutkii saunan lattian betonivalun paksuutta ja irrotti hieman päällimmäistä, halkeilevaa, betonikerrosta. Käytiin kierros Viljandin rakennustarvike-liikkeissa, ihan vertailemassa hintoja. Oli mielenkiintoist ahuomata, että esim samat tikkaat jotka ostettiin Suomesta alle 70 eurolla, maksoivat siellä noin 130 euroa. Sama juttu joidenkin työkoneiden kohdalla. Mutta esim tapetit ja vuorilaudat saa sieltä halvemmalla. Kevyt-takkoja ja kiukkaitakin käytiin tutkimassa. Ja kävi näin, että yksi pieni kevyt-takka lähti meidän mukaankin. Emme pystyneet ohittamaan tätä tarjousta. Takka on pieni, mutta riittää meidän mökkiin, varsinkin kun asennetaan siihen pieni lisäosa voidaksemme hyödyntää takkaa paremmin. Nyt se pikku-takka odottaa lisäosisa ja asennusta. Ennen pitää kuitenkin hoitaa kuntoon lattia ja seinät, niin että takan vuoro on joskus syksymmällä. Mutta ei me sitä kovin paljon aikaisemmin tarvitakkaan!

Tahaks juba sisustada. Tekis mieli alkaa jo sisustaa.

Olen netist otsinud programme, kus saaks toad mõõtude järgi valmis joonistada ja pisut ka sisustada. Aga mingit head lihtsat ja tasuta programmi eriti leidnud  pole. Kõige lihtsam ja loogilisem "mänguasi" oli Laulumaa Viruaalikoti.  See variant on soomekeelne ja ma tõesti ei tea, kas seda kusagil muukeelsena ka on. Aga seegi on üpris piiratud võimalustega ja kasutada saab praktiliselt vaid Laulumaas müügil olevaid tooteid. Noh, mis siis muud üle jääb, kui võtta paber ette ja pliiats kätte..  Veits piinlik kohe. Järgmine kord võiksin kasutada joonalauda sirge joone tõmbamise lisaks ka näiteks mõõtmiseks..  ei oleks hirmu, et kapid selga kukuvad...  Pildil on esimene visand köögi nurgast. Ps. praeguseks on pesamuna sinna juurde joonistanud oma sõnade järgi paar kraani ja tooli..

Aga kui keegi teab mõnd lihtsalt tasuta programmi, millega pisut sisustajat mängida, siis võib teada anda :)

***

Olen etsinyt netista ilmaisia huoneen sisustusohjelmia, jonne voisi syöttää huoneen mitat ja sisustaa sen sitten mieleiseksi. Tähän mennessä helpoin ohjelma, jonka olen löytänyt, on Laulumaan Virtuaalikoti. Mutta siinä taas  on aika rajalliset mahdollisuudet sisutamiseen. Ei sitten auttanut muu, kuin ottaa kynä käteen ja paperi eteen. Aika noloa. Ensi kerralla kannattaa mamman käyttää viivotinta suorien viivojen vetämisen lisäksi myös vaikka mittaamiseen, ei olisi pelkoa, että kaappi tulee niskaan..

Eli. Jos jollakin sattuu olemaan tiedossa joku helppo, ilmainen ohjelma, millä voi leikkiä sisustajaa,  niin olisin vinkistä kiitollinen :)

Roomatte seinale. Ruokomattoa seinään.

Meie Pesas on mõned seinad, kust tahaks tapeedi + tapeedi aluse plaadi maha võtta ja teha asemele krohvitud+värvitud  pinna. Ah, et miks? Esiteks, ma väga ei armasta tapeete (nii harva tuleb vastu selliseid, mis mulle tõeliselt meeldiks). Ja kuna seintesse tapeeti tuleb nii kui nii, siis proovin organiseerida pisut ka tapeedi vabasid piirkondi . Teiseks, need pinnad, mida soovin krohvida, on põhiliselt ahjude kõrval olevad seinad ja et väikeses majakeses olemist mitte liiga kirjuks ajada, siis tahaks ahjud ja nende kõrval olevad seinad sama tasase värvitooniga katta. Kolmandaks,  krohvitud pind peaks muidu ka küttekollete vahetusse lähedusse paremini sobima kui pabertapeet (mingit muud  tapeeti ei tahaks vanas puumajas kasutada), juba tuleohutuse mõttes. Krohvi alla paneks roomati. Aga nüüd ongi küsimus - kas krohvina kasutada savikrohvi, või hoopis lubjakrohvi? Tean, et head ja inimsõbralikud on mõlemad. Aga kuna nüüd on tegemist majaga, mis vahel talvel pikalt kütmata seisab, siis peabki uurima, et kumb krohvidest sellistes tingimustes sobivam oleks.. või pole vahet? Vaja välja uurida..

***

Meidän Pesässä on muutama seinän pätkä, mistä haluan ottaa pois tapetin+ sen alla olevan levyn ja laittaa tilalle ruokomaton ja rappauksen. Että miksikö? Ensinnäkin. Mä en ole kovin suuri tapettien ystävä (vielä kun erittäin harvoin tulee sellaisia vastaan, mistä oikeasti tykkäisin). Ja kun tapettia tulee jokatapauksessa aika paljon, niin olisi kiva saada myös tapetittomia seiniä. Toiseksi, ne alueet jonnne haluan sen rapattun pinnan, ovat pääsääntöisesti uunien viereiset seinät ja ettei tästä pienestä mökistä tulisi liian kirjava, tykkäisin maalata ne seinät ja uunit samalla värisävyllä. Kolmanneksi, rapattu pinta taitaa muutenkin olla tulisijojen viereen järkevämpi vaihtoehto kuin paperitapetti, ihan jo paloturvallisuuden takia. Niin, rappauksen alle tulisi sitten ruokomatto. Mutta, mutta.. Käyttäisimmekö savi- tai kalkkirappausta? Tiedän, että molemmat ovat hyviä ja terveellisia vaihtoehtoja, mutta miten ne käyttäytyvät talossa, joka on osaa vuodesta kylmillään - onko eroja? ja kumman etuuksi? Vai ovatko ne näiltä ominaisuuksilta ihan samanarvoisia? Täytyy ottaa selvää..

Siin nüüd pildil üks sein - see vasempoolse ukse ümber olev , mille kavatsen krohvida. Sellesse nurka on plaanis panna ka väike malmkamin, millega talvel ruttu sooja sisse saab. Näiteks sellise, nagu üleval pildil -  saaks Eestist praegu soodukast alla 200 euroga.

***

Kuvassa nyt yksi seinä - vasemman puolisen oven ympärillä oleva, jonka haluaisin rapata. Siiheen nurkaan olisi suunnitelmissa laittaa pieni pikatakka, jolla saisi talvisin nopeasti mökin lämpöiseksi. Esimerkiksi sellaisen kuin ylhäällä kuvassa -  sen saisi Virosta nyt alesta alle 200 eurolla.

Ronime. Kiivetään.

Käime ehitusmaterjalipoodides nagu lapsed mänguasjade poes. Õnneks on meil ema-isa asemel kaasas "majanduslik olukord", kes üpris reaalselt meie võimalusi suudab hinnata ja õigel ajal (loodame vähemalt) STOP oskab karjuda. Kuid remonti vajava maja juures tuleb ju ikka vastu töid, mis vajavad redelit. Ja ärge te kogenumad  nüüd  igaksjuhuks tulge väitma, et ilma saab ka hakkama, sest me juba ostsime ühe sellise ära...  Umbes taolise nagu SIIN (vaadake ikka lõpuni :).  Aga loodetavasti pisut lollikindlama versiooni..  : P Eks me proovisime kohe kodus järgi. Vähemalt seekord läks meil õnneks pisut paremini, kui lingitatud videos.

***

Kuljetaan rakennustarvikeliikkeissä, kuin lapset lelukaupoissa. Vanhempien sijasta meillä on mukana "taloudellinen tilanne", joka aika realistisesti osaa arvioida meidän mahdollisuuksia ja huutaa (toivottavasti ajoissa) STOP, jos tilanne meinaa karata käsistä. Mutta remontoitavassa tuvassa tulee varmasti tilanteita, jossa tarvitaan tikapuita. Ja älkää  te kokeneemmat tulko nyt sanomaan, että ilmankin pärjää.., koska me jo ostettiin yhdet sellaiset pois. Hieman samantapaiset kuin TÄÄLLÄ. Toivottavasti kuitenkin hieman "varmemmat" : P .  Toki, kokeiltiin se varmuus heti kotona. Tällä kertaa ainakaan ei päästy samanlaiseen tilanteeseen, kuin mies videossa.

Õpime. Opiskellaan

Istume arvuti ääres ja loeme.  Noh, näiteks looduslikest värvidest ja muudest viimistlusmaterjalidest, sauna betoonpõranda korrastamisest ja uue tegemisest, keriste suurustest, omadustest, sobivustest.  Malmkaminatest. Uurime hindasid. Jube aeg läheb kõige selle peale. Ja ega me ei rahuldu ainult lugemisega, peame ikka istuma autosse ja sõitma poodi, et oma käega järgi katsuda ja silmaga üle vaadata.  Tahaks nagu kogu aeg teha midagi. On tunne, et kodus istudes lihtsalt raiskame aega. Aga mida sa siin ikka väga ära võid teha... Midagi pisikest siiski võib  :) Näiteks nimesildi postkasti peale  :)   Mees tegi..  :)

***

Istutaan tietokonen ääressä ja luetaan. No, esimerkiksi vanhaan taloon sopivista maaleista ja muista viimeistelymateriaaleista, saunan betonilattian kunnostuksesta, purkaamisesta, uuden tekemisestä. Kiukkaiden  ominaisuuksista, sopivuudesta meidän käyttöön. Pikatakoista. Tutkitaan hintoja. Se kaikki vie hirmuisesti aikaa! Ja eihän me tyydytä pelkästään lukemaan ja katsomaan netista, meidän kun pitää istua autoon ja huristella rauta-kauppihin hypistelemään ja haistelemaan. Koko ajan haluaisi tehdä jotain. Tuntuu, että täällä kotona istuessa tuhlataan vaan aikaa. Mutta mitä sä täältä käsin pystyt tekemään.. Jotain pientä kuitenkin pystyy :) Vaikka nimikyltin postilaatikolle  :)  Mies askarteli.. :)

Maja põhjaplaan. Talon piirustukset.

 Põhjaplaani juurde tegime endale (ja teistele huvilistele ka) väikese selgituse, et kuhu midagi tuleb.. :)

***

***

Pohjapiirrustuksen päälle tehtiin itselle (ja myös muille asiasta kiinostuneille) pieni selvitys, että mitä minnekin tulee :)


_________________

Enam-vähem selline näeb siis Pesa välja jooniste järgi. Pole sugugi iseenesest mõistetav, et Eestist vanemat maja ostes, ka maja joonised ja dokumentatsiooni kätte saad. Selle koha müüjatel polnud meile selliseid pakkuda. Niisiis, kui maja meie nimele oli saadud, võtsin meili teel ühendust valda ja küsisin, et kas neil on selle talu kohta mingeid pabereid olemas. Kiiresti tuli vastus, et kahjuks pole, aga tasub küsida Tartust Ajalooarhiivist toimikuid "x" ja "y". Telefonikõne arhiivi ja sain näpunäited, kuis asi neti kaudu käima panna. Varsti tuligi meilile arve ja kui mõned eurod olin arhiivi ülekandnud, kukkus mõne päeva pärast postiluugist sisse paks ümbrik maja plaani ja muu olemasoleva dokumentatsiooni koopiatega. Huvitav oli see, et kogu dokumentatsioon oli tehtud aastal 1970, kuigi maja müüjad arvasid, et maja on ehitatud 1950-60-tel aastatel. Seega maja ehitusaeg on väike mõistatus.

********************************************************************************************************************************************************************

Suurinpiirtein sellaiselta näyttää Pesä piirustuksilla.  Ei ole ihan itsestäänselvä, että Virosta taloa ostaessa, saat mukaan myös talon pohjapiirustukset yms tiedot. Tämän paikan myyjillä ei ollut meille sellaisia antaa. Joten heti kun mökki oli meidän nimissä, otin sähköpostitse yhteyttä kuntaan ja kysyin mahdollisia talon papereita sieltä. Pikaisest tuli vastaus, missä todettiin, että heillä ei valitettavasti mitään papereitä ole, mutta neuvottiin kysymään Tartosta Kansallisarkistosta tiettyjä kansioita. Puhelinsoitto Tarttoon arkistoon ja sain hyvät neuvot, miten tämän asian saa netin kautta pannaa vireille. Pari päivää ja sähköpostiini tupsahti muutaman euron lasku. Sen maksettua saapui muutaman päivän päästä iso kirjekuori, jossa kopiot kaikista pihapiiria koskevista asiakirjoista, pohjapiirrustukset yms. Mielenkiintoista oli se, että kaikki nämä asiakirjat oli tehty vuonna 1970, vaikka myyjät olivat sitä mieltä että talo on rakennettu joskus 50-60 luvulla. Joten rakennusajankohta on vielä hieman auki..

Pesa ja selle leidmise lugu. Pesä ja sen löytämisen tarina

Juba paar aastat olime mõlgutanud mõtteid oma maakodust Eestis. Umbes poolteist aastat tagasi hakkasime jälgima kinnisvarabüroode pakkumisi. Ikka rohkem nagu lõbu pärast. Reaalsus oli/on ju see, et mina kodus istudes nagu raha eriti ei teeni ja autojuhist mees on ka tööl ainult poole kohaga. Sellistes tingimustes pangast laenu saamine on ka võimatu, eriti, kui me ei tahtnud kedagi teist käendajana meie laenu sisse segada.  Nii, et unistused olid pisut utoopsed.  Eelmise aasta kevadel  aga hakkas tunduma, et äkki siiski ... Olime kõigest hoolimata suutnud iga kuu elamise kõrvalt pisut kõrvale panna, aga kogutud raha oli  läinud esmalt uue üürikorteri tagatise maksmiseks ja hiljem  uue auto ostmiseks, nüüd oli sobiva suurusega hea auto leitud ja raha jäi säästu.  Mees oli maksnud riigile makse rohkem kui vaja ja sealt oli tagasi tulemas päris kena summa. Minul oli Eestis olemas korter,  mille müümine ei olnudki enam võimatu (kinnistamine oli lõppfaasis). Kinnisvarade hinnad Eestis läksid veelgi pisut allapoole ja paljudes kohtades oli tublisti tingimise ruumi. Panime siis otsingutesse hoogu juurde. Pool aastat otsisime krunte, maju, talusid, linnadest, maalt, küladest. Alguses ei teadnud isegi, et mida me täpselt otsime. Kui mõned kohad oli üle vaadatud, hakkas moodustuma mingi ettekujutus. Unistuste kohake oleks pidanud olema:

Tallinna ja Viljandi vahel, Viljandisse maksimaalset pool tundi autosõitu. Lähim pood nii lähedal, et rattaga võid kiiresti ära käia. Tore, kui lähedale pääseks ka bussi või rongiga. Oma krunti nii palju, et kõigile leidub kusagilt oma rahulik nurgake ja naaber aknast sisse ei vaata. Unistuste maja oli väiksem palkmaja, kus juba esimesel suvel peale väikest remonti vähemalt ühes toas sees võiks elada. Jupike metsa poleks ka paha. Elekter pidi olema olemas ja korralik kaev ka.. Eriti rõõmsad oleksime, kui koht ei oleks keset põlde, mida suviti mürgitatakse ja et läheduses poleks suuri lautasid. Koha maksimaalne hind oleks saanud olla vaid 160000 krooni, ehk 10000 eurot.... 

Mingil hetkel tundus, et MISSION IMPOSSIBLE... Hakkasime siis vaatama kohti ka mujalt, Eesti teistest nurkadest. See oli üprs avardav kogemus. Sõitsime ringi kohtades, kus isegi mina polnud varem käinud.  Meie mõlema sisemine tunne aga ütles, et oleme valedel jälgedel. Paari maja ostmist mõtlesime ja kaalusime vägagi tõsiselt. Õnneks ei ostetud. Siis, kui lootus oli juba pea-aegu kadunud ja esimesed lumed Eestis maha sadanud, otsustasin otsida netist veel ühelt sellistelt väikeselt leheküljelt, kus paar-kolm nädalat käinud polnud. Ja seekord jäi pilk pikemalt peatuma kuulutusel, mille üle eelmisel korral vaikselt habemesse olin naernud - maja paistis kuidagi naljakas, mees oli ka naernud ja öelnud, et see on sama imelik kui temagi. Lihtsalt huvi pärast küsisin maaklerilt maja täpset asukohta. Paari päeva pärast läksime kohta vaatama ja nädal peale kuulutuse teistkordset vaatamist olime selle naljaka maja rõõmsad omanikud. Küllap oli maja siis nii palju meie moodi :) Nii. Ja meie Pesa on nüüd siis:

Tallinna ja Viljandi vahel, Viljandisse autoga 15 minutit. Suure-Jaani keskusesse 4km - seal poed, apteek, arstipunktid jms - rattaga käib kähku ära. Bussipeatus 200m, isegi buss läheb korra päevas Viljandisse ja tuleb tagasi :). Oma krunti 1,8 hektarit. Maja pole palkmaja, aga peale väikest remonti saab juba esimesel suvel kogu majas sees elada. Metsa pole, see eest on 118 õunapuud - omamoodi õunapuude metsatukk :)  Suuri viljapõlde, mida suviti mürgitatakse, läheduse ei ole, lautasid ka mitte. Naabrid on suhteliselt lähedal, aga aknast keegi sisse ei vaata. Suur plus on ka see, et vähese liiklusega !!! asfalttee jääb majast ainult 100m kaugusele ja maja värava eest läheb külatee, mida vald ka suurte lumetormide ajal puhtana hoiab. Meie värava kõrval, külatee ääres, on küla postkastid, nii, post tuleb ukse ette ja naabrivalve ka ehk mingil määral töötab.  Suvel kavatsengi istuda paar päeva värava juures, et naabritega jutule saada kui posti järgi tulevad :) Nii, ja hind. Ei läinud üle 160000 krooni ega 10 000 euro. 125 000 krooni ehk umbes 8000 eurot. 

Oleme väga, väga rahul! Tundub, et saime rohkem kui oskasime soovida! See siis nagu sissejuhatuseks. Hakkan siia blogisse koguma kõikvõimalikku materiali majakesest - pilte sellest mis on ja sellest, mis saame valmis tehtud, pisut meie plaane, mõtteid ja unistusi. Ostsim Mehele isadepäevaks magneti, millel luges: Võimatu teeme kohe, imede tegemine võtab pisut aega. Arvan, et see sobib meile siia päris kenasti motoks.. :)
**********************************************************************************
**********************************************************************************
JO pari vuotta oltiin unelmoitu mökistä Virossa. Noin puolitoista vuotta sitten alettiin seuraamaan netissä eri välittäjien ilmoituksia. Ihan huvin vuoksi. Tilanne kun meillä se, että minulla kotiäidinä ollessa ei isompia tuloja ole ja Mieskin tekee autonkuljettajan töitä vaan osa-aikaisesti. Näin ollen lainan saaminen pankistakin on mahdoton, varsinkin kun kumpikaan meistä ei halua sotkea muita ihmisiä takaajina meidän raha-asioihin. Niin, että olivat hieman utooppiset ne meidän unelmat. Viime keväänä alkoi kuitenkin olla sellainen kutina, että ehkä sittenkin... Kaikesta huolimatta ollaan pystytty säästämään kuukusittain pienen summan ja kun siihen mennessä kerätyt summat olivat mennyt takuuvuokraan ja autoon, niin nyt kun auto-asia oli jo saatu hyvälle mallille jäivät säästöt tilille. Miehellekin oli luvassa oikein kivat veronpalautukset loppuvuodesta ja minun Virossa olevan asunnon myyntikään ei ollut enää mahdotonta (yksityistäminen oli jo loppusuoralla). Myös myytävien kiinteistöjen hinnat olivat edelleen laskussa ja monissa kohteissa oli hinnassa kivasti neuvotteluvaraa. Pistettiin sitten vauhtia etsintöihin. Puoli vuotta etsittiin tontteja, taloja, mökkejä, maatiloja, kylistä, kaupungeistä, maalta ja metsistä. Ei heti tiedetty itskään, että mitä oikein etsitään. Kun pari paikka oli käyty katsomassa, alkoi muodostumaan käsitys unelmakohteesta. Sen olisi pitänyt olla seuraavanlainen:

Tallinnan ja Viljandin välissä (vanhempani asuvat Viljandissa), Viljantiin matkaa autolla max puoli tuntia. Lähin kauppa pienen pyöräilymatkan päässä. Kiva jos lähelle pääsisi myös jollain julkisella kulkuneuvolla. Omaa tonttia sen verran, että jokaiselle löytyy oma rauhaisa sopukka ja naapuri ei katsoisi ikkunoista sisään. Unelmien talo oli pieni hirsitalo, jossa pystyisi pienen rempan jälkeen asumaan jo ekana kesänä, no ainakin yhdessä huoneessa. Pikkasen metsää tontilla olisi hyvä juttu. Tontilla piti olla sähköt ja kunnon kaivo. Lähellä ei saisi olla isoja viljapeltoja, mitä kesäisin myrkytettään, eikä myöskään isoja navettoja. Niin, ja hinta maksimissaan se 10 000 euroa... eli 160 000 kruunua.

Jossain vaiheessa alkoi tuntumaan, että MISSION IMPOSSIBLE..  Ruvettiin sitten etsimään myös ihan eri paikkakunnilta. Se oli silmia avaava kokemus. Käytiin paikoissa, missä minäkään en ollut aikaisemmin pyörinyt. Molempien sisäinen ääni kuitenkin sanoi, että väärillä jäljillä ollaan. Paria paikkaa harkittiin ihan vakavissaan. Onneksi ei ostettu.. Ja silloin, kun toivo oli lähes menetetty ja Virossa ensilumet jo maassa, menin vielä katsomaan nettisivua, missä en ollut pariin -kolmeen viikkoon käynyt. Ja tällä kertaa jäin pidemmäksi katsomaan ilmoitusta, joka oltiin edellisellä kerralla sivuutettu, kun mökki näytti jotenkin hassulta. Mies vielä oli nauranut, että se mökki on yhtä hassu kui hän itsekin. Ihan huvikseen kysyin välittäjältä mökin tarkempaa sijaintia. Kaksi päivää sen jälkeen oltiin katsomassa mökkiä ja viikko siitä, kun oli avannut sen ilmoituksen toista kertaa, oltiin hassun mökin onnelliset omistajat! Kai se oli sitten meidän näköinen :) Niin ja millainen mökki sitten saatiin:

Tallinnan ja Viljandin välistä. Viljandiin autolla 15 min. Suure-Jaanin keskustaan 4km - siellä kaupat, lääkärit, apteekit, yms- eli kaikki ihan sopivan pöyräilymatkan päässä. Bussipysäkki 200 m. Jopa yksi bussi kulkee kerran päivässä Viljandiin ja takaisin. Oma tonttia 1,8h. Ei saatu hirsitaloa, mutta pienen rempan jälkeen pystyy jo ekana kesänä asumaan sisällä koko talossa. Ei varsinaista metsää, mutta on 118 omenapuuta, omenapuumetsä siis tavallaan :) Lähistöllä ei ole isoja myrkytettäviä viljapeltoja, eikä navettoja. Naapurit sopivan matkan päässä- ei liian kaukana, mutta kukaan ei myöskään ikkunoista katso sisään. Iso plussa on, että asvalttitie (missä on aika vähän liikenettä!) jää talosta vaan 100m päähään ja talon portin edestä menee kylätie, jonka kunta auraa lumimyrskyistä huolimatta. Meidän portin vieressä, kylätien varrella on myös kylän postilaatikot, joten jonkinlainen naapurivartiointikin saattaa toimia. Kesällä aionkin istua kuin tatti pari päivää portin vieressä (muka tekemässä jotain hommia..), että pääsee naapureiden kanssa juttusille, kun tulevat hakemaan postia :) Niin ja se hinta. Ei ylitetty budjettia, maksettiin koko lystistä 8000 euroa.

Ollaan enemmän kuin tyytyväisiä, jotenkin tuntuu, että saatiin enemmän, kuin mitä osattiin odottaa! Se sitten vähän niinkuin alkupalaksi. Tänne blogiin alan sitten keräämään kaikkea mahdollista mökkiin liittyvää - kuvia siitä, mitä on nyt ja siitä, mitä saadan aikaiseksi, suunnitteluja ja ajatuksia-höpötyksiä. Unelmia.. Näitä riittää edelleen. Ostin miehelle isänpäivä lahjaksi mm magneetin jossa lukee : Mahdottoman teemme heti, ihmeiden tekeminen kestää vähän aikaa. Se sopisi mielestäni meille tänne ihan hyvin motoksi... :)

See on see maakleri foto, kus majake meie meelest pisut naljakas välja nägi :

***

Tässä se välittäjän kuva, jossa mökki näytti mielestämme hieman hassulta :

Siin paar pilti sellenädalaselt visiidilt:

***

Tässä pari kuva tänviikkoiseltä mökkireissulta