10.7.12

Saun. Sauna.

Mäletate ehk, et mainisin paari sõnaga saunaremondist. Juu, nüüd olukord selline, et tulebki päris uus saun. Vana oligi kehvemas korras kui algselt paistis, nii et vana korrastamine oleks olnud kallim (ja mõtetum) kui uue tegemine. Aga nüüd pilte!  
***
Ehkä muistate, että mainitsin aikaisemmin parilla sanalla jotain saunan remontista. Jeah, mut, nyt tuleekin uusi sauna. Vanhasta löytyi lahoa enemmän, kuin alussa näytti, joten vanhan korjaus olisi tullut kalliimmaksi eikä siinä olisi ollut enää järkeäkään. Mut nyt kuvia!





Momendil siis näeb selline välja. Eile viskasin veel sauna tulevast eesruumist "natuke" mulda välja, et töömehed pääseks juba ruttu põrandaid valama. . Hommikul 8.30 alustasin ja 13.30 sain valmis. Tuleva leiliruumi poolt tegime põrandat sügavamaks koos Mehega kordamööda ja siis tundus, et väääga tüütu töö on. Täna siis kogusin kõik tahtejõu jäänused kokku ja otsustasin mitte alla vanduda. Lõppude lõpuks oligi päris lõbus. Mitte töö, vaid aeg endaga. Nii monotoonse töö juures on paratamatu, et mõtted hakkavad oma rada jooksma ja mingil hetkel seob sind reaalsusega ainult see näo ees liikuv labidas ja tulevast villist märku andev vastik kihelus peopesas. Ja kui maast hakkas välja tulema mingeid vanu konte, siis tulid muidugi kohe meelde igasugused kõhedust tekitavad leiud. No tegelikult siiski ei olnud tegemist millegi õudsamaga, kui ilmselt süldiks keedetud sea maistejäänuste juhusliku "matmispaigaga". 
 Et lõhkusin tööd teha kahtlaselt vildaka korstna kõrval, oleks pidanud vähemalt kiiver peas olema, aga õnneks korsten püsis püsti. Mehe meelerahu tagamiseks olin lubanud pista jalga vähemalt tema turvakingad, no et jäävad vähemalt varbad terveks kui korsten kaela kukub  ... 
***
Eilen kaivoin saunan tulevan pukuhuoneen lattiata "hieman" syvemmäksi. Löylyhuoneen puolella oltiin tehty sama homma Miehen kanssa yhdessä, vuorotellen, ja silloin tä homma tuntui aivan mahdottoman tylsältä ja hitaalta.Nyt sitten yksin työhön ryhtyessäni jouduin keräämään kasaan kaikki tahdonvoiman rippeet päättääksen, etten anna periksi ennen kuin homma valmista. Aamulla 8.30 aloitin ja ip 13.30 lopetin. Loppujen lopuksi olikin aika hauska. Ei työ, vaan aika itseni kanssa. Työ kun on niin tylsä, niin pakosta sitä lähtee ajatukset vaeltamaan ja pian todellisuudesta muistuttivat vaan naaman edessa heiluva lapio ja tulevaa rakkulaa enteilevä ikävä kutina kämmenessä. Ja kun siinä sitten alkaa maasta ilmestymään jotain luita, niin mieleen tulee vaikka mitä hurjia juttuja. No kyseessä tässätapauksessa ei kuitenkaan ollut sen kummempaa kuin mitä todennäköisemmin pataan joutuneen possun maiset jäännökset.
Että heiluttelin lapiota hieman vinksallaan olevan savupiipun vieressä, olisi  pitänyt ainakin kypärän olla päässä, mut mistä mä nyt sellaisen olisin tähän hätään.. Säilyttääkseni Miehen mielenrauhan, lupasin kuitenkin pitää jalassa hänen turvakenkiä, että jos piippu sattuukin tulemaan niskaan, niin ainakin varpaat pysyvät ehjänä  :)








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti